Ammatillisen osaamisen kehittäminen työnjohtajien näkemyksiä oman osaamisen kehittämisestä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia näkemyksiä tutkittavan organisaation työnjohtajilla on heidän ammatillisen osaamisensa kehittämisestä. Työnjohtajat tarvitsevat tulevaisuudessa sellaisia taitoja, joiden avulla voidaan vastata työelämän muutokseen. Teknologiaosaaminen, joustavuus, luov...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pietilä, Hanna
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101751
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia näkemyksiä tutkittavan organisaation työnjohtajilla on heidän ammatillisen osaamisensa kehittämisestä. Työnjohtajat tarvitsevat tulevaisuudessa sellaisia taitoja, joiden avulla voidaan vastata työelämän muutokseen. Teknologiaosaaminen, joustavuus, luovuus, vuorovaikutustaidot, ketteryys ja ongelmanratkaisu ovat taitoja, joita ei opita välttämättä koulutuksissa, vaan niiden kehittäminen vaatii jatkuvaa kehittymistä sekä organisaatiolta rakenteita ja tukea työn arkeen sovittamiseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla seitsemältä kohdeorganisaatiossa työskentelevältä työnjohtajalta. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimus osoittaa, että koulutusmenetelmien laatu ja sisällöt vaikuttavat työnjohtajien oppimiseen ja koulutusten hyödynnettävyyteen. Lisäksi haasteeksi koettu aika, resurssit sekä työympäristö tulisi olla sellaisia, jotka tukevat kehittymistä. Osaamisen kehittämisen tulisi liittyä työtehtäviin, sillä koulutus ilman selkeää hyötyä voi heikentää motivaatiota. Keskeisenä kehittämisen keinona korostuu työssä sekä sosiaalisissa vuorovaikutuksissa oppiminen, mikä tarkoittaa epävirallisten oppimiskäytänteiden merkityksen kasvamista ja niiden huomioimista kehittämisen suunnittelussa.