| Yhteenveto: | Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön – hankkeessa (2020) selvisi, että johtajuudella on merkitystä hyvinvointityön johtamiseen. Tässä tutkimuksessa tutkin kehitteillä olevan hyvinvointityön johtajuuden mittarin rakennetta. Selvitän mittarilla, miten koulun opettajat ja johto arvioivat hyvinvointityön johtajuutta ja onko arvioissa eroja.
Tutkimusaineistona käytin Keski-Uudeltamaalta kerättyä aineistoa yhteensä 84:stä koulusta. Aineisto on kerätty vuosina 2020–2022 Webropol-verkkokyselynä ja siinä oli kaksi mittapistettä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 700 koulujen työntekijää, joista 52 oli johtajia ja 648 oli opettajia.
Tutkimuksessa tutkin kehitteillä olevan hyvinvointityön johtajuus mittarin rakennetta eksploratiivisella faktorianalyysillä IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Analyysista muodostui kaksi oletettua faktoria: tavoitteellinen hyvinvointityön johtaminen ja yhteisön luotsaaminen. Yksi väittämä ristiinlatautui ja sen poistamalla faktorirakenteesta tuli selkeämpi.
Toisena tutkimuskysymyksenä oli miten koulun opettajat arvioivat hyvinvointityön johtajuuden ja onko arvioissa eroja. Tuloksista ilmeni, että koulun johto arvioi tavoitteellisen hyvinvointityön johtajuuden ja yhteisön luotsaamisen korkeammaksi kuin henkilöstö.
|
|---|