| Yhteenveto: | Ikääntyvä väestö, maahanmuutto, tekoäly, koronapandemian jälkimainingit ja taloudellinen epävarmuus ovat lisänneet haasteita työmarkkinoille. Ikäsyrjintää on aina esiintynyt ja lisääntyvien haasteiden myötä siihen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Tutkielmassani tarkastelen yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintää työmarkkinoilla. Kartoitan, millaista syrjintä on, miten sitä esiintyy ja keihin se pääsääntöisesti kohdistuu. Tarkastelen sen vaikutuksia yksilötasolla, mutta myös yhteiskunnallisesti.
Teoreettisena viitekehyksenä toimii intersektionaalinen teoria. Tämän avulla jäsennetään sitä, miten erilaiset sosiaaliset kategoriat, kuten sukupuoli, rotu, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen, yhteiskuntaluokka ja toimintakyky vaikuttavat risteävästi yksilön asemaan jossain tietyssä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Työmarkkinoilla esiintyvään ikäsyrjintään liitetään edellä mainittuja syitä.
Tutkielmani on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä toimii narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu 17 tieteellisestä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Tutkielmassa on haluttu käyttää mahdollisimman ajankohtaista aineistoa, mistä syystä aineistoksi on hyväksytty vuosina 2020–2024 julkaistuja suomalaisia ja kansainvälisiä artikkeleja ja väitöskirja.
Tutkielmani perusteella voidaan todeta, että ikäsyrjintää tapahtuu edelleen laaja-alaisesti. Ikäsyrjintä kohdistuu erityisesti varttuneisiin naisiin. Tutkielmani perusteella voi myös todeta, että etnisyydellä ja rodulla sekä seksuaalisella suuntautumisella on negatiivisia vaikutuksia työnsaantiin. Ikäsyrjintä näyttäytyy myös hyvin toimialakohtaisena. Erilaiset rakenteelliset toimet ja lainsäädäntö ovat edesauttaneet ikäsyrjinnän ehkäisyä Suomen työmarkkinoilla, kuten eläkeputken portaittainen poisto ja tuntuvammat sanktiot työnantajille. Työelämän joustavuus, osa-aikaisuus, ennakkoluuloiset asenteet, osaaminen, työkyky, syrjivä rekrytointi ja heikko johtaminen nostetaan voimakkaasti esiin ikäsyrjintään liittyvissä keskusteluissa ja poliittisessa päätöksenteossa.
|
|---|