| Summary: | Hämeenaho, K. 2025. Favorite places of elderly people and their connection to depressive symptoms – do elderly caregivers differ from those who are not caregivers. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master's Thesis in Gerontology and Public Health, 54 pp.
Depression among elderly people is a growing global phenomenon that burdens their quality of life and healthcare resources. Caregivers, in particular, are at risk of developing depression due to the demanding nature of caregiving. Favorite places are everyday locations that bring pleasure and can be used as coping mechanisms to enhance well-being through self-reflection and self-regulation. The purpose of this study was to investigate the types of favorite places elderly people visit, how often they visit them, and whether there is a connection between these places and depression symptoms. Additionally, the study examined whether these factors differ between elderly caregivers those who are not caregivers.
The study was conducted as a cross-sectional study within the AGNES research project. Data were collected from 75–85-year-old residents of Jyväskylä during 2017–2018. Age and sex were obtained from the registry, and other information was gathered through structured interviews. This study focused on elderly individuals who identified their favorite places in an environmental survey and explained why the place brings them pleasure (n=804). There were 71 caregivers in the dataset. Types of favorite places (beautiful scenery, peaceful nature, aesthetic built environment, social place, and place from personal history) were defined based on the reasons for the pleasure the place brings. Depression symptoms were examined using the CES-D questionnaire, where a score of 16 or above indicated clinically significant depression symptoms. The connection between favorite place types and depression symptoms was analyzed using logistic regression. The interaction term was used to examine favorite place types and caregiving status. Background variables included sex, age group, diagnosed depression, feelings of loneliness, and perceived stress.
The most common favorite place among elderly people is a social place (56 % of respondents), which is also visited most frequently at least once a week (63 %). More than half (58 %) of elderly people visit their favorite place at least once a week. Depressive symptoms were present in 21 % of caregivers and 16 % of non-caregivers. There was no statistically significant connection between different types of favorite places and depressive symptoms, nor did the connections differ between caregivers and non-caregivers. Feelings of loneliness and perceived stress were statistically significantly associated (p<0.001) with depressive symptoms in all favorite place type models.
Favorite places among elderly people are similar regardless of whether they have depressive symptoms or are caregivers. The prevalence of social favorite places highlights the importance of social connections for elderly people. According to this study, it appears that favorite places play a role in the daily lives of elderly people and can be utilized as means of behavioral activation, but more research on the topic is needed.
Keywords: favorite place, depression, caregivers, elderly
Hämeenaho, K. 2025. Iäkkäiden ihmisten mielipaikat sekä niiden yhteys masennusoireistoon – eroavatko iäkkäät omaishoitajat heistä, jotka eivät toimi omaishoitajina. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Gerontologia ja kansanterveys pro gradu -tutkielma, 54 s.
Iäkkäiden ihmisten masennus on kasvava maailmanlaajuinen ilmiö, joka kuormittaa iäkkäiden elämänlaatua sekä terveydenhuollon resursseja. Erityisesti omaishoitajat ovat riskissä sairastua masennukseen hoitotyön kuormittavuuden vuoksi. Mielipaikat ovat mielihyvää tuottavia arjen paikkoja, joita voidaan käyttää selviytymiskeinoina hyvinvoinnin parantamiseksi itsereflektion ja -säätelyn avulla. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, minkä tyyppisissä mielipaikoissa ja kuinka usein iäkkäät ihmiset vierailevat ja onko mielipaikkatyypeillä yhteyttä masennusoireistoon. Lisäksi selvitettiin, eroavatko nämä omaishoitajilla verrattuna niihin iäkkäisiin ihmisiin, jotka eivät toimi omaishoitajina.
Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena AGNES-tutkimushankkeesta. Aineisto on kerätty 75–85-vuotiailta jyväskyläläisiltä vuosina 2017–2018. Ikä ja sukupuoli saatiin rekisteristä ja muut tiedot haastatellen strukturoiduilla kyselyillä. Tässä työssä tutkittiin niitä iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat ympäristökyselyssä paikantaneet mielipaikkansa ja kertoneet syyn, miksi paikka tuottaa heille mielihyvää (n=804). Omaishoitajia aineistossa oli 71. Mielipaikkatyypit (kaunis maisema, luonnon rauha, esteettinen rakennettu ympäristö, sosiaalinen paikka ja paikka omasta henkilöhistoriasta) määriteltiin paikan tuomaa mielihyvää tuottavien syiden perusteella. Masennusoireistoa tutkittiin CES-D-kyselyllä, jossa 16 pistettä tai yli oli merkkinä kliinisesti merkittäville masennusoireille. Mielipaikkatyyppien ja masennusoireiston yhteyttä tutkittiin logistisella regressioanalyysilla. Mielipaikkatyyppejä ja omaishoitajuutta tarkasteltiin interaktiotermillä. Taustamuuttujina käytettiin sukupuolta, ikäryhmää, diagnosoitua masennusta, yksinäisyyden tuntemuksia ja koettua stressiä.
Yleisin iäkkäiden ihmisten mielipaikka on sosiaalinen paikka (56 % tutkittavista), jossa myös käydään yleisimmin vähintään kerran viikossa (63 %). Yli puolet (58 %) iäkkäistä ihmisistä käy mielipaikassaan vähintään kerran viikossa. Masennusoireita oli omaishoitajista 21 %:lla ja 16 %:lla heistä, jotka eivät toimi omaishoitajina. Erityyppisten mielipaikkojen ja masennusoireiston välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eivätkä yhteydet eronneet omaishoitajien ja ei-omaishoitajien välillä. Yksinäisyyden tuntemukset ja koettu stressi olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä (p<0,001) masennusoireistoon kaikissa mielipaikkatyyppimalleissa.
Iäkkäiden ihmisten mielipaikat ovat samankaltaisia riippumatta siitä onko heillä masennusoireista tai toimivatko he omaishoitajina. Sosiaalisten mielipaikkojen yleisyys korostaa sosiaalisten yhteyksien tärkeyttä iäkkäille ihmisille. Tämän tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että mielipaikoilla on rooli iäkkäiden ihmisten arjessa ja mielipaikkoja voidaan hyödyntää käyttäytymisen aktivoinnin keinoina, mutta tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.
Asiasanat: mielipaikka, masennus, omaishoitajat, ikääntyneet
|
|---|