| Yhteenveto: | Kielenkäytössä on tavallista yhdistellä eri kielistä lähtöisin olevia aineksia, mutta tavallista on myös identifioitua jonkin nimetyn kielen käyttäjäksi. Tämä näkyy selvästi myös suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjien keskuudessa. Aineistopohjaista tutkimusta kieleilystä ja kieleilykäytäntöjen suhteesta suomenruotsalaisten viittomakielisten kieltä koskeviin asenteisiin ei kuitenkaan ole aiemmin tehty.
Tässä tutkimuksessa kieleilykäytäntöjä tutkitaan suomenruotsalaisen viittomakielen korpuksen keskusteluaineistosta ja korpusta täydentävästä haastatteluaineistosta sosiolingvistisestä näkökulmasta. Tutkimus toteutetaan aineistolähtöisesti, ja siinä käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia analyysimenetelmiä.
Tulokset osoittavat, että kieleily on keskusteluissa yleistä ja että suomenruotsalaiset viittomakieliset käyttävät vapaasti aineksia myös suomalaisesta ja ruotsalaisesta viittomakielestä, mutta myös, että kieleilyn määrässä on suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Kieleilyn määrän ja kielenkäyttöä koskevien asenteiden välillä ei havaita selvää yhteyttä. Tutkimuksessa löytyy viitteitä myös siihen, että suomenruotsalaisen viittomakielen sosiolingvistisessä tutkimuksessa kannattaa hyödyntää sosiaalisten verkostojen käsitettä.
Tutkimuksen tuloksia voi käyttää lisäämään tietämystä suomenruotsalaisesta viittomakielestä ja vahvistamaan kielenkäyttäjien kieli-identiteettiä.
In language use it is common to mix elements originating from different languages, but it is also common for people to identify as users of a named language. This is also clearly visible among the users of the Finland-Swedish Sign Language (FSTS). However, there has been no previous research made based on corpus data about languaging and languaging practices in relation to the linguistic attitudes of FSTS people.
In this study the languaging practices are explored using the conversation recordings in the FSTS corpus plus the complementing interview material. The topic is approached from a sociolinguistic angle. The study is grounded in data, and both quantitative and qualitative analysis methods are applied.
The results show that languaging is common in conversations and that FSTS people use also elements from the Finnish Sign Language and the Swedish Sign Language freely, but also that the amount of languaging varies widely between individuals. No clear connection between the amount of languaging and attitudes regarding language use are found. The research also points towards that when doing sociolinguistic research on the FSTS it could be useful to apply the concept of social networks.
The results of the study can be used to increase knowledge about the FSTS and to strengthen the linguistic identity among the language users.
|
|---|