| Summary: | Tutkielman tarkoituksena ja tutkimustehtävänä on selvittää, minkälaisia kokemuksia lastensuojelun perhehoitajilla on hoito- ja kasvatustehtävästään jaetun vanhemmuuden toimintaympäristössä. Tätä lähestytään kysymällä, mitkä ovat perhehoitajan toimintamahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä jaetun vanhemmuuden toimintaympäristössä? Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa perhehoitoon liittyvässä ohjaus-, koulutus- ja kehittämistyössä niin, että perhehoitajilla on paremmat edellytykset suoriutua heille annetusta tehtävästä, perhehoidon laatua voidaan parantaa ja osaamista kehittää.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähestymistapa on hermeneuttinen, jonka keskeisenä tavoitteena on ymmärryksen syventäminen. Sen lisäksi tutkimuksella on pragmaattinen tavoite löytää käytännön ratkaisuja lastensuojelun perhehoidon parantamiseksi. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sen teoreettiskäsitteellinen viitekehys koostuu lastensuojelun perhehoidosta, Amartya Senin toimintamahdollisuuksien teoriasta sekä lastensuojelun perhehoitoon liittyvästä aiemmasta tutkimuksesta. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä (N=7) lastensuojelun perhehoitajan haastattelusta. Aineiston analyysissa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Analyysin pohjalta aineistosta voidaan tunnistaa lastensuojelun perhehoitajien toimintamahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä niihin liittyviä kehittämiskohteita. Lastensuojelun perhehoitajien kokemukset toimintamahdollisuuksistaan suorittaa heille annettua tehtävää näyttäytyvät moninaisina ja osin ristiriitaisina. Analyysin perusteella keskeiset perhehoitajan toimintamahdollisuuksiin liittyvät tekijät liittyvät perhehoitajan osaamiseen ja koulutukseen, perhehoitajan jaksamiseen ja hyvinvointiin, perhehoitajan rooliin ja identiteettiin, perhehoitajan suhteisiin sijoitettuun lapseen ja biologisiin vanhempiin, yhteistyöhön eri tahojen kanssa, sosiaalityön ja järjestelmän tarjoamaan tukeen, lainsäädäntöön ja perhehoitajan oikeuksiin sekä lapseen ja häneen historiaansa.
Tutkimustulosten perusteella perhehoidon keskeisiä kehittämiskohteita ovat perhehoitajien oikeuksien tarkentaminen vastaamaan paremmin heidän vastuitaan ja velvollisuuksiaan sekä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan välisen yhteistyön vahvistaminen.
|
|---|