Alaikäisten henkirikoksen tekijöiden diskurssit Helsingin Sanomien uutisissa

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää diskurssianalyysin keinoin, kuinka alaikäisiä henkirikoksen tekijöitä kuvataan Helsingin Sanomien uutisissa. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on diskurssintutkimus, minkä lisäksi olennaisia teoreettisia käsitteitä ovat diskurssi ja representaatio. Tut...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Matero, Emmi
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101673
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää diskurssianalyysin keinoin, kuinka alaikäisiä henkirikoksen tekijöitä kuvataan Helsingin Sanomien uutisissa. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on diskurssintutkimus, minkä lisäksi olennaisia teoreettisia käsitteitä ovat diskurssi ja representaatio. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 11 uutisesta, joista viisi käsittelee Koskelan surmaa ja kuusi Viertolan kouluammuntaa. Koskelan tapausta käsittelevät uutiset on julkaistu aikavälillä 9.12.2020-3.9.2021, ja Viertolan tapausta käsittelevät uutiset sijoittuvat aikavälille 2.4.2024-24.10.2024. Aikavälit on rajattu alkamaan ensimmäisestä uutisesta ja päättymään tapauksesta riippuen oikeudenkäynnin tai esitutkinnan loppumiseen. Analyysimenetelmänä toimii diskurssianalyysi, jonka keinoin on tarkoitus muodostaa diskursseja henkirikoksen tekijöiden saamien nimitysten pohjalta. Muodostuvien diskurssien pohjalta on tarkoitus tarkastella sitä, kuinka tekijät kuvastuvat uutisoinnissa. Aineiston nimitykset ovat kauttaaltaan hyvin neutraaleja ja uutisille tarkoituksenmukaisia, mutta ne kehystävät tekijöitä eri tavoin. Analyysissa muodostuu neljä diskurssia: rikosoikeudellinen diskurssi, syyntakeettomuuden diskurssi, aktiivisen toimijuuden diskurssi ja tuttuuden diskurssi. Lisäksi nimityksistä muodostuu neutraalien nimitysten kategoria, johon lukeutuvista nimityksistä ei ole havaittavissa sellaisia merkityksiä, jotka muodostaisivat mitään diskurssia.