”Tämä maa ei nouse kuin sillä, että teemme enemmän töitä” retorinen diskurssianalyysi työttömyydestä ja yhteiskuntaluokista

Tutkielman tehtävänä oli selvittää, millaisia subjektipositioita työttömille poliittisessa keskustelussa annetaan, millaisia perusteluja työttömyysturvalain muutoksille esitetään ja millaisella kritiikillä niihin vastataan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursseja keskustelussa muod...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Sivula, Jaana
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101669
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tehtävänä oli selvittää, millaisia subjektipositioita työttömille poliittisessa keskustelussa annetaan, millaisia perusteluja työttömyysturvalain muutoksille esitetään ja millaisella kritiikillä niihin vastataan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursseja keskustelussa muodostuu ja mitä vaihtoehtoisia diskursseja jää mahdollisesti puuttumaan. Tutkielman aineisto koostuu eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoista, jotka koskevat hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työttömyysturva-lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Beverley Skeggsin jäsennys yhteiskuntaluokista, jonka mukaan ihmisen yhteiskunnallinen asema rakentuu määrittelyn, arvottamisen ja symboloinnin kautta. Teoriaperusta nojaa myös Michel Foucault`n itsetekniikoihin, joiden avulla yksilöt rakentavat omaa identiteettiään ja asemoivat itsensä tiettyyn yhteiskuntaluokkaan ulkopuolelta tulevien ideologioiden kutsumina. Tutkielman aineistoa analysoidaan teemoittelun ja retorisen diskurssianalyysin keinoin. Tulosten perusteella työttömyys nähtiin yhteiskunnan kannalta ongelmallisena. Aineistosta löytyneet työttömien subjektipositiot olivat laiskat työttömät, omasta tahdostaan työttömät, syyttömät työttömät, toivottomat työttömät, kannustusta tarvitsevat työttömät ja puutteelliset työttömät. Työttömyysturva-lain muutoksia perusteltiin julkisen talouden tasapainottamisella ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisellä. Kritiikissä oltiin huolissaan eriarvoisuuden, köyhyyden, työttömyyden, pienituloisuuden ja pahoinvoinnin kasvamisesta sekä yhteiskunnallisen arvopohjan muuttumisesta. Keskusteluissa muodostui palkkatyön hegemonia-, ihmiset yhteiskuntaa varten- ja yhteiskunnan taakka -diskurssit. Keskusteluista jäi puuttumaan ekologisen kestävyyden -diskurssi. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että poliittinen retoriikka muokkaa käsitystämme yhteiskuntaluokista, palkkatyön hegemonia elää yhteiskunnassamme vahvana ja ekologisen kestävyyden tavoite jää palkkatyön hegemonian varjoon.