| Summary: | Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitetään lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden yhteyttä myöhempiin työmarkkinatulemiin. Teoreettinen viitekehys pohjautuu Grossmanin terveyden kysyntämalliin, inhimillisen pääoman teoriaan sekä Prestonin käyrään. Teoreettisen taustan perusteella liikunta voidaan nähdä investointina inhimilliseen pääomaan, joka voi vaikuttaa positiivisesti työmarkkinatulemiin joko kasvattamalla yksilön tuottavuutta tai lisäämällä hänen käytettävissä olevaa työpanostaan terveydentilan paranemisen kautta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että fyysinen aktiivisuus nuorena voi olla yhteydessä korkeampaan koulutukseen ja parempiin tuloksiin työmarkkinoilla, mutta kausaalisuhdetta ei ole täysin voitu todentaa. On todennäköistä, että liikunnan vaikutus työuraan kulkee osittain välillisten mekanismien, kuten terveyden ja sosiaalisten taitojen kehityksen kautta. Empiirinen osuus perustuu yhdysvaltalaiseen Add Health -pitkittäistutkimuksen dataan, jossa on seurattu tutkimukseen osallistuneita lapsuudesta aikuisuuteen. Aineistoa analysoidaan pienimmän neliösumman (OLS) regressiomallilla. Tutkimuksessa tulotasoa selitetään erikseen joukkue- ja yksilöurheilulla sekä keskeisimmillä taustatekijöillä, jotka saattavat olla yhteydessä ansioihin. Tulokset osoittavat, että lapsuuden fyysisellä aktiivisuudella on tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys tuloihin, mutta vaikutukset vaihtelevat sukupuolen ja urheilulajien välillä. Tulosten yleistettävyyttä rajoittavat mahdolliset aineistopuutteet, valikoitumisharha sekä se, että regressiomallit eivät täysin erota liikunnan itsenäistä vaikutusta muista yksilöllisistä ja ympäristöllisistä tekijöistä.
|
|---|