| Yhteenveto: | In this master's thesis, the aim was to investigate the perceptions of children's football coaches regarding the implementation of physical education in their coaching and how the training provided by the Football Association supports the development of the coach's psychosocial coaching skills. Additionally, it examined the factors that support and hinder the implementation of physical education in coaching, as well as other factors besides the Football Association's training that support the development of coaching skills.
The study was conducted as quantitative research using a Webropol questionnaire. The study consisted of statements that respondents had to answer. The study also included two open-ended questions about perceptions of physical education and coaching skills. The obtained data were analyzed using Webropol and SPSS programs. Qualitative responses were analyzed using data-driven content analysis.
According to the coaches' perceptions, they supported players in learning an active lifestyle, but they did not feel that supporting parents in encouraging players' daily physical activity was part of their role. Educating through physical activity was well implemented; however, guiding emotional skills requires development. Factors supporting physical education included coaching-supportive practices, the creation of educational principles, the coach's pedagogical skills, reflection on one's own actions, and the coach's active lifestyle. Challenges to physical education included insufficient resources and a lack of appreciation, skills, and support for physical education. According to the coaches' perceptions, the Football Association's training supports the development of the coach's psychosocial coaching skills. An area for development is involving players in setting, monitoring, and evaluating team goals in an age-appropriate manner. In addition to the Football Association's training, the development of coaching skills is supported by a learning community, other coaching training, pedagogical training, and experience gained from raising one's own children and working in the field of education.
In conclusion, it can be stated that according to the coaches' perceptions, they supported players in growing into physical activity and educating through physical activity, and the Football Association's training supported the development of the coach's psychosocial coaching skills. However, areas for development also emerged.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena oli selvittää lasten jalkapallovalmentajien käsityksiä liikuntakasvatuksen toteutumisesta heidän valmennuksessaan sekä miten Palloliiton koulutus tukee valmentajan psykososiaalisen valmennusosaamisen kehittymistä. Lisäksi selvitettiin, mitkä asiat tukevat ja vaikeuttavat liikuntakasvatuksen toteuttamista valmennuksessa sekä mitkä muut asiat kuin Palloliiton koulutus tukevat valmennusosaamisen kehittymistä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena Webropol kyselylomaketta hyödyntäen. Tutkimus koostui väittämistä, joihin vastaajien tuli vastata. Tutkimuksessa kysyttiin myös kahdella avoimella kysymyksellä näkemyksiä liikuntakasvatuksesta ja valmennusosaamisesta. Saatua aineistoa analysoitiin Webropol ja SPPS ohjelmilla. Laadullisia vastauksia analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Valmentajien käsitysten mukaan he tukivat pelaajia liikunnallisen elämäntavan oppimisessa, mutta valmentajat eivät kokeneet oman roolinsa kuuluvaksi vanhempien tukemista pelaajien arkiliikuntaan aktivoimisessa. Liikunnan avulla kasvattaminen toteutui hyvin, kuitenkin tunnetaitojen ohjaaminen vaatii kehittämistä. Liikuntakasvatusta tukevia asioita olivat valmennusta tukevat toimintatavat, kasvatuksellisten periaatteiden luominen, valmentajan pedagoginen osaaminen, oman toiminnan reflektointi sekä valmentajan liikunnallinen elämäntapa. Liikuntakasvatusta vaikeuttavia asioita olivat riittämättömät resurssit sekä liikuntakasvatuksen arvostamisen, osaamisen ja tuen puute. Valmentajien käsitysten mukaan Palloliiton koulutus tukee valmentajan psykososiaalisen valmennusosaamisen kehittämistä. Kehittämisen kohteeksi nousee pelaajien ottaminen mukaan joukkueen tavoitteenasetteluun, seurantaan ja arviointiin ikävaiheeseen sopivalla tavalla. Palloliiton koulutuksen lisäksi valmennusosaamisen kehittymistä tukee oppiva yhteisö, muu valmennuskoulutus, pedagoginen koulutus sekä omien lasten kasvatuksesta ja kasvatusalalta työskentelystä opittu.
Johtopäätöksenä voi todeta, että valmentajien käsitysten mukaan he tukivat pelaajia liikuntaan kasvamisessa ja liikunnan avulla kasvattamisessa sekä Palloliiton koulutus tuki valmentajan psykososiaalisen valmennusosaamisen kehittymistä. Kuitenkin myös kehittämiskohteita nousi esiin.
|
|---|