Rehtorien ja luokanopettajien työhyvinvointi sekä niiden välinen yhteys

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rehtorit ja luokanopettajat kokevat oman työhyvinvointinsa. Lisäksi tutkittiin sitä, onko rehtorien kokema työhyvinvointi yhteydessä luokanopettajien kokemaan työhyvinvointiin. Työhyvinvointia tutkittiin työstressin, työuupumuksen ja työn imun kautt...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Salo, Miia
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101644
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten rehtorit ja luokanopettajat kokevat oman työhyvinvointinsa. Lisäksi tutkittiin sitä, onko rehtorien kokema työhyvinvointi yhteydessä luokanopettajien kokemaan työhyvinvointiin. Työhyvinvointia tutkittiin työstressin, työuupumuksen ja työn imun kautta. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI) -tutkimushanketta. Tutkimuksessa käytettiin keväällä 2018 kyselylomakkeilla kerättyä aineistoa. Otos koostui 52:sta ensimmäisen vuosiluokan luokanopettajasta ja 34:stä alakoulun rehtorista. Aineisto analysoitiin tarkastelemalla työhyvinvoinnin osa-alueista (työstressi, työuupumus ja työn imu) muodostettuja keskiarvosummamuuttujia, ja muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Tulokset osoittivat, että sekä rehtorit että luokanopettajat kokivat korkeaa työn imua ja vain vähän työstressiä sekä työuupumusta tässä aineistossa. Tulokset osoittivat edelleen, että mitä enemmän rehtorit ja luokanopettajat kokivat työn imua, sitä vähemmän he kokivat työstressiä ja työuupumusta. Mitä enemmän he kokivat työstressiä, sitä enemmän he kokivat myös työuupumusta. Rehtorien työhyvinvoinnin ja luokanopettajien työhyvinvoinnin väliltä ei löytynyt tässä tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tuloksista voidaan päätellä, että tässä aineistossa rehtorien ja luokanopettajien työhyvinvointi on hyvä, eikä rehtorien työhyvinvointi ole merkitsevästi yhteydessä luokanopettajien työhyvinvointiin.