| Summary: | ABSTRACT
Kärnä, L. 2025. Sleep, genetic liability to coronary artery disease and mortality from ischemic heart disease: A Finnish prospective cohort study. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Health Promotion, 57 p., 1 appendix.
Coronary artery disease is the most common cause of ischemic heart disease mortality. Coronary artery disease is a multifactorial condition that develops through the combined effects of lifestyle and genetic factors. Sleep is connected to heart health and heart disease risk factors through complex mechanisms. Genetics are known to strongly influence heart disease mortality. Genetic predisposition to a specific disease can be assessed using polygenic risk scores (PRS) which are based on genome-wide association studies. Previous research on lifestyle and genetic liability has mainly focused on managing disease risk, emphasizing other lifestyle factors rather than sleep. This master's thesis examined the association between sleep and ischemic heart disease mortality, considering the genetic liability to coronary artery disease.
The study used data from an older Finnish twin cohort, utilizing a 1981 survey. The final study sample included 5,810 participants (average age 38.8 years, 50.8 % were women). The main analysis using Cox regression was performed separately for men and women. The model was adjusted for body mass index, years of education, health status, smoking, alcohol consumption, physical activity, antihypertensive and cardiac medication, coronary artery disease PRS (z-score), and the first ten principal components of ancestry. The average follow-up time for all subjects was 36.6 years (212,556 person-years). During the follow-up period, 1,692 individuals died, and 348 (20.6 %) of these deaths were due to ischemic heart disease.
For men, no statistically significant association was found between sleep duration and mortality. The risk of mortality for women sleeping 8.5 hours or more, was statistically significantly 49 % lower for compared to women sleeping 7–8 hours (HR: 0.51; 95 % Confidence Interval 0.28–0.92). Statistically significant associations were observed for sleep quality in both men and women. The mortality risk for men who rated their sleep as fairly good increased statistically significantly by 33 % (HR: 1.33; CI 1.01–1.77), and for those who rated their sleep as fairly poor or poor, it increased by 64 % (HR: 1.64; CI 1.03–2.63) compared to the group with good sleep quality. For women, the mortality risk for those who rated their sleep as fairly good was statistically significantly 63 % (HR: 1.63; CI 1.07–2.50) higher compared to the group with good sleep quality.
The quality of sleep was found to be associated with ischemic heart disease mortality, considering genetic liability to coronary artery disease, but the duration of sleep was not. This result emphasizes the importance of sleep quality for health and confirm its association to ischemic heart disease mortality. Adequate and quality sleep should be emphasized as part of healthy lifestyle and health promotion efforts. Adequate and quality sleep may potentially help manage the risk of ischemic heart disease mortality along with other lifestyle factors.
Key words: sleep, coronary artery disease, ischemic heart disease mortality, polygenic risk score for coronary artery disease
TIIVISTELMÄ
Kärnä, L. 2025. Uni, perinnöllinen alttius sepelvaltimotautiin ja kuolleisuus iskeemiseen sydäntautiin: suomalainen etenevä kohorttitutkimus. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma, 57 s., 1 liite.
Sepelvaltimotauti on yleisin iskeemisen sydäntautikuolleisuuden syy. Sepelvaltimotauti on monitekijäinen sairaus, joka kehittyy elintapojen ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksessa. Uni on monimutkaisten mekanismien kautta yhteydessä sydänterveyteen ja sydäntautien riskitekijöihin. Perimä vaikuttaa sydäntautikuolleisuuteen vahvasti. Perinnöllistä alttiutta tiettyyn sairauteen voidaan arvioida genominlaajuisiin assosiaatioanalyyseihin pohjautuvien polygeenisten riskisummien (PRS) avulla. Aiemmat tutkimukset elintavoista ja perinnöllisestä sairastumisalttiudesta ovat käsitelleet pääasiassa sairastumisriskin hallitsemista painottuen muihin elintapoihin kuin uneen. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin unen yhteyttä iskeemiseen sydäntautikuolleisuuteen sepelvaltimotaudin perinnöllinen sairastumisalttius huomioiden.
Aineistona käytettiin vanhempaa suomalaista kaksoskohorttia, josta hyödynnettiin vuoden 1981 kyselytutkimusta. Lopullinen tutkimusjoukko sisälsi 5810 osallistujaa (keski-ikä 38,8 vuotta, 50,8 % naisia). Pääanalyysi Coxin regressiolla suoritettiin miehille ja naisille erikseen. Malli vakioitiin painoindeksin, koulutusvuosien, terveydentilan, tupakoinnin, alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden, verenpaine- ja sydänlääkityksen, sepelvaltimotaudin PRS:n (z-score) sekä syntyperän kymmenen ensimmäisen pääkomponentin avulla. Seuranta-ajan keskiarvo kaikkien tutkittavien osalta oli 36,6 vuotta (212 556 henkilövuotta). Seuranta-aikana 1692 henkilöä kuoli, ja näistä 348 (20,6 %) kuolinsyynä oli iskeeminen sydäntauti.
Miehillä unen pituuden ja kuolleisuuden yhteydessä ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä. Naisilla 8,5 tuntia ja enemmän nukkuvien kuolleisuusriski oli tilastollisesti merkitsevästi 49 % pienempi kuin 7–8 tuntia nukkuvilla (HR: 0,51; 95 % luottamusväli 0,28–0,92). Unen laadulla havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä sekä miehillä että naisilla. Unensa melko hyväksi kokevien miesten kuolleisuusriski kasvoi tilastollisesti merkitsevästi 33 % (HR: 1,33; LV 1,01–1,77) ja melko huonoksi ja huonoksi kokevien 64 % (HR: 1,64; LV 1,03–2,63) hyvään unen laadun ryhmään verrattuna. Naisten osalta unenlaatunsa melko hyväksi kokevien kuolleisuusriski oli tilastollisesti merkitsevästi 63 % suurempi hyvään unen laadun ryhmään verrattuna (HR: 1,63; LV 1,07–2,50).
Unen laadulla havaittiin yhteys iskeemiseen sydäntautikuolleisuuteen sepelvaltimotaudin perinnöllinen sairastumisalttius huomioiden, mutta unen pituudella ei. Tulos korostaa unen laadun merkitystä terveyteen ja vahvistaa sen yhteyttä iskeemiseen sydäntautikuolleisuuteen. Riittävää ja laadukasta unta tulee painottaa osana terveellisiä elintapoja ja terveyden edistämisen toimia. Riittävällä ja laadukkaalla unella voidaan mahdollisesti hallita iskeemisen sydäntautikuolleisuuden riskiä yhdessä muiden elintapojen kanssa.
Asiasanat: uni, sepelvaltimotauti, iskeeminen sydäntautikuolleisuus, sepelvaltimotaudin polygeeninen riskisumma
|
|---|