Yhteenveto: | Musiikin erilaisten käyttötapojen tuoma sosiaalinen hyvinvointi voidaan nähdä erilaisista elämäntilanteista käsin ja
sekä yksilö- että yhteisötasolla. Sosiaalinen hyvinvointi on olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämän
kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia musiikin positiivisia vaikutuksia sosiaaliseen hyvinvointiin yksilö- ja
yhteisötasolla erilaisissa psykofyysissosiaalisissa elämäntilanteissa.
Tutkielmassa käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä. Tutkimuksen aineistonkeruun kohteena olivat aiemmat tieteelliset tutkimukset ja tekstit musiikin vaikutuksesta sosiaaliseen hyvinvointiin.
Tutkimuksen tuloksiksi saatiin musiikin tuovan monipuolisin käyttökeinoin sosiaalista hyvinvointia monenlaisissa
psykofyysissosiaalisissa elämäntilanteissa, sekä yksilö että yhteisötasolla. Yleisimpiä toistuneita sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluvia käsitteitä eri musiikin käyttötapojen kohdalla olivat yhteys, yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus ja
toisiin ihmisiin tutustuminen. Musiikillisista aktiviteeteista musiikin kuuntelu, yhteissoitto, yhteislaulu, yhdessä säveltäminen ja musisoinnin opettelu olivat tutkielmassa eniten esillä. Esimerkiksi yhteislaulua kuvattiin useammin
merkittävämmillä sosiaalisilla kuvailusanoilla positiivisesti yhteissoittoon ja ryhmässä tapahtuvaan musiikin kuunteluun verrattuna. Monikulttuurisuus näkyi yhteisö- ja yksilötasolla syventävänä ulottuvuutena sosiaalisesti.
Yhteisötasolla musiikin tuomat sosiaaliset hyödyt voidaan ajatella kumuloituvan, kun yhteisöllisiä musiikkiaktiviteetteja toistetaan. Tätä kumuloituvuutta voi saman tyyppisesti tapahtua myös yksilötasoisessa musiikin käytössä.
Tutkielma on hyödyllinen aiheesta kootumpaa tutkimusta etsiville.
|