| Summary: | Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on rakentaa tämänhetkisen kirjallisuuden pohjalta jäsennelty kuva valmentajien tunne- ja vuorovaikutustaidosta. Tutkielman tarkoituksena on määritellä mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot tarkoittavat ja millainen merkitys niillä on urheiluvalmennuksessa.
Valmentaja on urheilun keskeinen toimija, jonka tehtävänä on tukea urheilijan kehitystä eri osa-alueilla. Valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat osa valmentajien ihmissuhdetaitoja, joka puolestaan on yksi osa-alue suomalaisessa valmennusosaamisen mallissa valmentajien osaamistarpeista. Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ymmärtää ja hallita omia ja toisten tunteita sekä kommunikoida selkeästi ja rakentavasti. Tämä edesauttaa ihmisten välisen luottamuksen ja yhteisymmärryksen syntymistä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä taitoja niin urheilussa kuin työelämässäkin.
Valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaitoja tarkastellessa keskeistä on, että valmentajan tulee osata tunnistaa ja säädellä sekä omia että urheilijoiden tunteita. Tunteiden tunnistaminen ja hallinta luovat edellytyksen turvalliselle, kannustavalle ilmapiirille, jossa urheilija kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Myös vuorovaikutuksen laatu on ratkaisevaa. Valmentajan kyky kuunnella aktiivisesti, viestiä rehellisesti ja osoittaa empatiaa muodostavat perustan avoimelle ja luottamukselliselle vuorovaikutukselle. Tämä ei tarkoita pelkästään sanallista kommunikointia, vaan myös sanattomaa vuorovaikutusta. Sanatonta vuorovaikutusta vaivat olla esimerkiksi eleet, ilmeet sekä niiden hallinta.
Tämä kandidaatintutkielma osoittaa, että hyvällä valmentajalla tulisi olla laaja-alaiset tunne- ja vuorovaikutustaidot valmennusprosessissa. Valmentajan tulisi jatkuvasti pyrkiä kehittämään näitä taitoja, jotta hän voi mukauttaa valmennustaan erilaisten urheilijoiden tarpeisin. Valmentajien tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat olennaisia myös urheilijan monipuoliselle kehitykselle ja menestykselle. Ne eivät ainoastaan paranna urheilijan suorituskykyä, vaan myös tukevat hänen psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan. Nykypäivänä valmentajilta odotetaan hyviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja valmentajien odotetaan kehittävän näitä taitoja lisää.
|
|---|