| Summary: | Maisterintutkielmassa tarkastellaan vuoden 1918 Suomen lippukeskustelua työväen ja pienviljelijäin lehdistön näkökulmasta. Itsenäistymisen jälkeen Suomen valtiollisten tunnusten, erityisesti kansallisen lipun, valinnasta tuli symbolisesti merkittävä kysymys, joka heijasteli yhteiskunnallisia jakolinjoja. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka työväestön äänenkannattajat käsittelivät lippukeskustelua ja millaisia merkityksiä he antoivat valtiolliselle lipulle osana laajempaa poliittista kamppailua.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on diskurssianalyysi, jonka avulla lehdistön kirjoituksia tarkastellaan osana yhteiskunnallista merkityksenmuodostusta. Metodologisesti tutkimus nojaa kriittiseen diskurssianalyysiin, jossa tarkastellaan sanavalintoja, metaforia ja argumentaation rakenteita. Aineistona käytetään Kansalliskirjaston digitoimia sanoma- ja aikakauslehtiä ajanjaksolta 1.1.–31.5.1918, jolloin lippukeskustelu oli ajankohtainen itsenäistymisen, sisällissodan aikana ja jälkimainingeissa.
Tutkimuksessa osoitetaan, että työväenlehdistössä lippukeskustelua pidettiin ennen kaikkea porvarillisen eliitin projektina, jolla vahvistettiin valkoisen Suomen hegemoniaa. Työväenlehdistössä lippukeskustelu ei näyttäytynyt kansallista yhtenäisyyttä luovana kysymyksenä, vaan se tulkittiin valkoisen vallan symboliksi, josta työväestö oli suljettu ulos. Työväenlehdistössä lippuasia käsiteltiin usein satiirin ja ironian keinoin, mikä kuvastaa työväestön etäisyyttä valtiollisesta symboliikasta. Erityisesti punaisen värin puuttuminen siniristilipusta korosti työväestön näkökulmasta sitä, että kansallinen identiteetti muotoutui voittaneen osapuolen ehdoilla.
Tutkimus osoitetaan myös, että vuoden 1918 lippukeskustelu ei ollut pelkästään heraldistekninen kysymys, vaan se kietoutui syvälle yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin. Kansallisen lipun valinta ilmensi poliittista vallankäyttöä ja ideologista määrittelyä, jossa työväestön ääni marginalisoitiin. Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, kuinka kansalliset symbolit toimivat osana poliittista kamppailua, ne eivät ainoastaan yhdistä, vaan myös erottavat eri yhteiskuntaryhmiä toisistaan.
|
|---|