| Summary: | Suomalaisten nuorten oppimistulokset ovat olleet laskussa 2000-luvun alusta lähtien. Tuoreimpien oppimistutkimusten mukaan heikentyneen koulumenestyksen lisäksi myös osaamistasojen erot suomalaisnuorten välillä ovat kasvaneet. Samaan aikaan yläkoululaisten koettu terveys on heikentynyt. Yhä useampi suomalaisnuori kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Terveyden ja koulutuksen välillä on aiemman tutkimustiedon perusteella moniulotteinen ja kaksisuuntainen yhteys; korkeampi koulutustaso on yhteydessä parempaan koettuun terveyteen ja vastaavasti hyvä koettu terveys korkeampaan koulutustasoon. Nuoriin panostamisen ja koulumenestyksen edistämisen voidaankin nähdä olevan väestön terveyden edistämisen toimenpide, josta on hyötyjä monella eri tasolla ja pitkälle tulevaisuuteen. Tämä pro-gradu tutkielma koostuu kahdesta osasta: tässä käsiteltävästä kirjallisuuskatsauksesta ja myöhemmin julkaistavasta artikkelikäsikirjoituksesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten koettu terveys on yhteydessä koettuun koulumenestykseen ja opettajan arvioimaan koulumenestykseen eli arvosanoihin yläkoululaisilla. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan koetun terveyden ja koulumenestyksen teoriapohjaa sekä aiempaa tutkimusnäyttöä muuttujien välisistä yhteyksistä.
Since the early 2000s, the academic achievement of Finnish youth has been declining. According to recent student assessments, in addition to deteriorating academic achievement, the disparities in skill levels among Finnish youth have increased. At the same time, the self-rated health of lower secondary school students has worsened. An increasing number of Finnish youths perceive their health as average or poor. Based on previous research, there is a multifaceted and bidirectional relationship between health and education; higher education levels are associated with better self-rated health, and conversely, good self-rated health is associated with higher education levels. Therefore, investing in youth and promoting academic achievement can be seen as a public health measure that offers benefits on multiple levels and far into the future. This master’s thesis consists of two parts: the literature review discussed here and a forthcoming article manuscript. The aim of this thesis is to examine how self-rated health is related to perceived academic performance and teacher-assessed academic performance, i.e., grades, among lower secondary school students. The literature review explores the theoretical basis of the relationship between self-rated health and academic achievement, as well as previous research evidence on the connections between these variables.
|
|---|