Lukutaidottomana Suomessa kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden ammattilaisten kokemuksia.

Tässä laadullisessa tutkielmassa on analysoitu Kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia luku- ja kirjoitustaidottomien asiakkaiden kohtaamisesta. Aineistona on käytetty ammattilaisten kanssa käytyjä ryhmäkeskusteluja. Aineistolähtöisesti toteutettu tutkiel...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Gnosspelius, Maria
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101408
Description
Summary:Tässä laadullisessa tutkielmassa on analysoitu Kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa työskentelevien ammattilaisten kokemuksia luku- ja kirjoitustaidottomien asiakkaiden kohtaamisesta. Aineistona on käytetty ammattilaisten kanssa käytyjä ryhmäkeskusteluja. Aineistolähtöisesti toteutettu tutkielma sitoutuu fenomenologiaan ja vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: Millaisia ovat kotoutumista tukevan sosiaalityön ammattilaisten kokemukset luku- ja kirjoitustaidottomuudesta ja minkälaisia käsitteellisiä jäsennyksiä muodostuu ammattilaisten kokemusten perusteella? Tutkielma avaa erilaisia lukutaitokäsityksiä ja sen laajempana kehyksenä on kotoutuminen. Tutkielman tulosten perusteella ammattilaisten kokemukset voidaan jakaa kuvauksiin luku- ja kirjoitustaidottomuudesta, luku- ja kirjoitustaidottomuuden vaikutuksista auttamisen rakenteisiin ja ammattilaisten omaan työhön sekä luku- ja kirjoitustaidottomuuden koetuista vaikutuksista asiakkaiden henkilökohtaiseen elämään. Tulokset jäsentyvät käsitteellisesti kielellisen haavoittuvuuden ja kielitietoisuuden käsitteiden kautta. Luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttaneen haavoittava elämäntilanne syntyy yhteiskunnassa, joka on voimakkaan tekstiorientoitunut. Se näkyy heikkoina mahdollisuuksina hahmottaa viranomaisjärjestelmää. Digitalisoituvat palvelut lisäävät tilanteen haavoittavuutta, sillä valtaosa ei ole luku- ja kirjoitustaidottomalle käytettävissä. Pystyäkseen toimimaan yhteiskunnassa maahanmuuttanut tarvitsee kompensointikeinoja, joista yleisimpiä ovat yhteisön tai välittäjien käyttäminen. Suhteessa on kuitenkin perustavaa laatua oleva valtaepätasapaino lukutaitoisen hyväksi. Haavoittavaa tilannetta ylläpitävänä tekijänä näyttäytyy lukutaitokurssien saatavuus. Haavoittavien olosuhteiden purkamisessa kielitietoisuus on keskeistä. Ammattilaisten kielitietoisuus on tulosten mukaan vahvaa, mutta esimerkiksi kiristyvät aikaraamit kotoutumislainsäädännössä asettavat haasteita luku- ja kirjoitustaidottoman tukemiseen. Keskeisin tuen keino on ammattilaisen käytössä oleva riittävä aika. Muiden viranomaisten kielitietoisuuden kannalta puutteelliset toimintatavat työllistävät ammattilaisia ja rakentavat haavoittavia olosuhteita maahanmuuttaneille.