| Yhteenveto: | Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten omia käsityksiä ja asenteita liittyen musiikin ja kielen väliseen suhteeseen. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena, jonka avulla selvitetään kielenkäyttöön ja musiikinkulutukseen liittyviä asioita heidän omin sanoin. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1. Onko nuorten mielestä musiikinkuuntelulla vaikutusta heidän kielenkäyttöönsä? 2. Vaikuttaako kuunnellun musiikin genre jollain tavalla kielenkäyttöön tai asenteisiin sitä kohtaan?
Aineistona tutkimuksessa toimii Webropolissa tehty, 10-kohdan kysely, jonka kysymykset liittyvät musiikinkulutukseen ja kielenkäyttöön. Tämän kysely toteutettiin Keski-Suomessa. Vastaajat olivat 14–16-vuotiaille musiikkiluokkalaisille ja vastaajia oli yhteensä 18.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii sosiolingvistiikka ja metodina kyselytutkimus. Ky-selyn tuloksia tutkitaan sosiolingvistiikan näkökulmasta ja tulokset jaotellaan neljään pääryhmään: vaikutukset omaan kielenkäyttöön, kulutuksen vaikutukset, musiikin merkitys tekijänä ja musiikin vaikutus muiden kielenkäyttöön.
18 vastaajasta viisi oli sitä mieltä, että musiikilla oli vaikutusta heidän kielenkäyttönsä. Käytännön esimerkeistä ilmeni musiikin vaikuttaneen kieleen sanavaraston kasvattamisen sekä muiden kielien vaikutteiden avulla, ja yksi vastaaja mainitsi nimeltä ”finglish” -ilmiön. Lisäksi vastausten kautta selvisi, että moni ei nuori ei ole huomannut musiikin vaikutusta ympäröivien ihmistensä kielenkäytössä, mutta muutama nuori oli ja esimerkit mukailivat oman kielenkäytön esimerkkejä. Näiden lisäksi tutkimuksen kautta selvisi, että musiikin genrellä oli vaikutusta kielenkäytön ja musiikin suhteessa; lyriikkapainotteinen musiikki vaikutti enemmän kuin instrumentaalipainotteinen. Lisäksi musiikinkuuntelun muodolla oli vaikutusta niin, että fyysisten alustojen suosijat olivat tietoisempia musiikin vaikutuksesta kielenkäyttöön.
|
|---|