”Sivistymätön yhteiskunta hallinnoi ja huseeraa” kulttuuripoliittiset diskurssit Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n verkkosivujen kirjoituksissa

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen kulttuuripoliittisia puhetapoja eli diskursseja Suomen Sinfonia orkesterit ry:n kirjoituksissa vuosilta 2014–2023. Kulttuuripoliittisia diskursseja on tutkittu yksittäisten toimijoiden näkökulmasta melko vähän, joten tutkielman tarkoitus on laajentaa tutkimus...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nässi, Anton
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101348
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen kulttuuripoliittisia puhetapoja eli diskursseja Suomen Sinfonia orkesterit ry:n kirjoituksissa vuosilta 2014–2023. Kulttuuripoliittisia diskursseja on tutkittu yksittäisten toimijoiden näkökulmasta melko vähän, joten tutkielman tarkoitus on laajentaa tutkimusta myös tästä näkökulmasta ja näin syventää ymmärrystä kulttuuripoliittisten puhetapojen muotoutumisesta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kulttuuripoliittisia diskursseja Suomen Sinfoniaorkesteri ry:n verkkosivuilta on löydettävissä ja miten ne rakentuvat. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten ne heijastavat erilaisia yhteiskunnallisia ideologioita. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen policy-tutkimus ja metodologiana kriittinen diskurssianalyysi sekä kriittinen lähiluku. Aineisto koostuu Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n verkkosivuilta vuosilta 2014–2023 kerätyistä verkkojulkaisuista. Verkkojulkaisut ovat tekstityypeiltään vaihtelevia sisältäen esimerkiksi ulkopuolisten kirjoittajien blogikirjoituksia sekä virallisia kannanottoja. Analyysin perusteella Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n verkkosivujen kulttuuripoliittiset diskurssit jakautuvat kolmeen päädiskurssiin, jotka ovat instrumentalismi, itseisarvo ja saavutettavuus. Päädiskurssit puolestaan muodostuvat omiksi aladiskursseikseen. Päädiskurssit muodostavat hierarkian, jonka perusteella instrumentalismin diskurssilla on jossain määrin hegemoninen asema, joskaan yksikään päädiskursseista ei nouse merkittävästi muiden yläpuolelle hierarkkisessa suhteessa. Päädiskurssien esiintymistiheys myös kasvaa aineiston loppua kohden. Tämä viittaa kulttuuripoliittiseen epävakauteen, jonka seurauksena myös orkesterilaitoksen kaltaisen vakiintuneen toimijan on pitänyt alkaa perustella olemassa oloaan aiempaa enemmän. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset laajentavat ymmärrystä siitä, miten orkesterilaitoksen kaltaiset vakiintuneet toimijat asemoituvat osaksi kulttuuripoliittista keskustelua ja minkälaisia vaikutuksia niillä on kulttuuripolitiikan suuntaan sekä taiteen ja kulttuurin yhteiskunnalliseen asemaan.