What makes a man? discourses and representation in men's YouTube fitness

Miesten kokemat kehonkuvaongelmat ovat lisääntyneet viime aikoina. Aiemman tutkimuksen mukaan mahdollisina syinä ongelmien kasvulle ovat naisten ja miesten tasa-arvon kehittymisestä johtuva maskuliinisuuden kriisi, fitnesskulttuuri sekä sosiaalinen media. Sekä fitneksessä että sosiaalisessa mediassa...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Yliluoma, Jussi
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101259
Kuvaus
Yhteenveto:Miesten kokemat kehonkuvaongelmat ovat lisääntyneet viime aikoina. Aiemman tutkimuksen mukaan mahdollisina syinä ongelmien kasvulle ovat naisten ja miesten tasa-arvon kehittymisestä johtuva maskuliinisuuden kriisi, fitnesskulttuuri sekä sosiaalinen media. Sekä fitneksessä että sosiaalisessa mediassa esitetään ja arvostetaan perinteisesti ihanteellisia kehoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia diskursseja sekä representaatioita syntyy, kun fitness ja sosiaalinen media yhdistetään. Metodina tutkimuksessa käytettiin multimodaalista diskurssianalyysia ja aineistona oli 17 pääasiassa mieskatsojille suunnattua YouTube fitness videota. Videoiden oletettu kohdeyleisö koostui fitneksestä erityisesti kiinnostuneista ja keskimäärin noviisitasoa pidemmällä olevista katsojista. Analyysissa aineistosta poimittiin keskeiset teemat, joiden sisällä tarkasteltiin representaatioita, diskursseja sekä ideologisia piirteitä. Keskeisiä teemoja aineistossa olivat 1) voima, koko ja terveys, 2) tieteelliseen näyttöön perustuvat käytänteet, 3) optimaalisuus vastaan pitkäkestoisuus, 4) fitness standardien ja sosiaalisen median kritiikki, sekä 5) steroideihin liittyvät diskurssit. Auktoriteettia ja uskottavuutta luotiin akateemisilla saavutuksilla, voima- sekä fysiikkasaavutuksilla, kilpailullisella menestyksellä sekä ammatillisella kokemuksella. Lihaskokoa ja voimaa arvostettiin keskimäärin terveyttä enemmän. Lihaksikkuuteen pyrittiin melko tasapuolisesti joka puolella kehoa. Hoikkuutta arvostettiin, mutta sen ihannointi korostui vähemmän, kuin aikakausilehdistä tehdyssä tutkimuksessa. Terveyskäsityksessä korostui erityisesti nautinnollisuus ja kestävät menetelmät omassa fitness elämäntyylissä. Ristiriidassa nautinnollisuuden ja kestävien menetelmien kanssa havaittiin ajatus optimaalisuuden ja parhaiden mahdollisten tulosten tavoittelemisesta. Fitness standardeja pidettiin laajalti epärealistisina ja haitallisina, ja useammat vaikuttajat ilmaisivat taistelleensa dysmorfisen kehonkuvan kanssa. Sosiaalista mediaa kritisoitiin epärealististen standardien levittäjänä. Steroidien käyttö oli pääasiassa avointa, mutta steroidien käyttöä ja sen avoimuutta myös kritisoitiin siitä, että se saattaa tahattomasti normalisoida steroidien käyttöä. Naturaaliharjoittelijat korostivat steroidien haitallisia terveysvaikutuksia huomattavasti enemmän kuin steroidien käyttäjät. Tutkimuksen antama tieto on rajallista osittain aineistonvalinnan vuoksi, osittain taas sosiaalisen median alustan valinnasta johtuen. Tarvitaan lisää monipuolista diskurssitutkimusta sosiaalisen median fitness-sisällöstä, jotta voidaan vahvemmin päätellä fitneksessä vallitsevat diskurssit sekä miehiin nykypäivänä kohdistuvat kehonkuvapaineet.