| Yhteenveto: | Kotitalouksille myönnettyjen lainojen järjestämättömyyden (non-performing loan, NPL) suhteen kasvun takana on tunnistetusti velallisten heikentynyt maksukyky. Kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut Suomessa pitkään ja vaikka velan taso itsessään ei johda velanhoito-ongelmiin niin yhdistettynä ulkoisiin shokkeihin riski maksukyvyttömyyteen voi kas-vaa. Taloustieteen teoriat tunnistavat velkaantumisen osana elinkaaren aikaista kulutuksen optimointia ja aikaepäjohdonmukaisuuden ylivelkaantumisen selittäjänä. Makrotalouden ilmiöiden lisäksi myös kuluttajakäyttäytymisen, kuten impulsiivisuuden ja taloudellisen lukutaidon on havaittu selittävän taloudellisia vaikeuksia, jotka taas voivat johtaa velan siirtymiseen järjestämättömäksi.
Sääntely velvoittaa pankkeja ehkäisemään luottoriskiä. Finanssivalvonnan määräyksen mukaan valvottavalla rahalaitoksella tulee olla määriteltynä keinot tunnistaa ongelma-asiakkaat ennen maksukyvyttömäksi päätymistä ja se suosittaa ennakkovaroitusjärjestelmän käyttöä. Ennakkovaroitusjärjestelmässä pyritään tunnistamaan ongelma-asiakkaat ja velanhoitokyvyn heikkenemisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimihenkilöt tekevät arvion velallisen taloudellisesta tilanteesta ehkäistäkseen vastuiden päätymistä järjestämättömäksi hyödyntäen ennakkovaroitusjärjestelmän keräämää dataa sekä asiantuntijuuttaan.
Empiirisessä analyysissä hyödynnetään aineistoa vähittäispankin ennakkojärjestelmässä toimihenkilötyönä tehdyistä arvioista. Ennakkovaroitusjärjestelmässä tapaukset tulevat arvioiduksi eri taloudellisen tilanteen kategorioihin. Analyysin perusteella arvion lopputulemaa selittää havaittujen indikaattoreiden ja arviointitapauksen taustalla olevan syyn lisäksi mahdollisesti myös tapauksen arvioinut toimihenkilö ja toimihenkilön osaamisen taso.
|
|---|