| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvitellä unkarilaisen fiktiivisen kirjallisuuden transnationaalista kiertokulkua erityisesti sen englanninkielisten käännösten tarkastelun avulla. Päämääränäni on ollut identifioida unkarinkielisten teosten haasteet kääntämisen ja vastaanoton eri tasoilla. Tapaustutkimusten – joiden kohteet ovat vaihdelleet unkarilaisen romaanin englanninkielisen käännöksen analyysista unkarilaisten teosten vastaanottoon tai vastaanoton puuttumiseen kansainvälisellä näyttämöllä – avulla olen selvitellyt niitä syitä, miksi tietyt teokset on käännetty ja ovat saaneet hyvän vastaanoton, kun taas jotkut toiset ovat jääneet käännöstoiminnan ulkopuolelle. Olen myös kartoittanut muutamia sosiaalisia ja institutionaalisia verkostoja, jotka ovat osallisina käännettävien teosten valinnassa, kääntämisprosessissa, julkaisemisessa ja markkinoinnissa, ja olen analysoinut myös kääntäjien habituksia tarkoituksenani saada selville, edellyttääkö hypersentraalisen kirjallisuuden kääntäminen perifeeriselle kielelle toisenlaisia asenteita kuin päinvastainen suunta. Olen soveltanut erilaisia metodeja kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimuksen keinoista aina sosiologisiin lähestymistapoihin - kuten Bourdieun kenttäteoria ja laadulliset menetelmät - saakka kuin myös hyödyntänyt omia kokemuksiani julkaisuteollisuuden työntekijänä kartoittaakseni tätä aluetta ja saadakseni selville ne syyt, jotka määrittävät unkarilaisen kaunokirjallisuuden asemaa kansainvälisessä kontekstissa. Vaikka aiheeni on hyvinkin spesifi kielen ja maantieteellisen alueen kannalta, näillä artikkeleilla on laajoja implikaatioita, koska ne paljastavat kirjallisten teosten kiertokulun ehtoja – kulttuuripoliittisten, ekonomisten ja poliittisten voimasuhteiden kannalta – periferiasta keskustaan.
This study aimed to discuss the transnational circulation of contemporary Hungarian literary fiction, with special attention to translation into English. My goal was to identify the challenges of the translation and reception of Hungarian literary works on different levels. Through case studies – ranging from the analysis of the English translation of a Hungarian novel to the comparison of the reception or lack thereof of two Hungarian works in the international scene – I investigated the reasons why certain works are translated and well received while others are not. I also mapped some of the social and institutional networks that are involved in the process of the selection, translation, publication and marketing of literary works, and analysed the habitus of translators with the aim to find out whether translating from the hyper-central to a peripheral language requires different attitudes than the opposite. I used various methods, from literary and translation criticism to sociological methods – including Bourdieu’s field theory and qualitative research methods –, as well as my own experience in the publishing industry, to chart this field and establish the reasons for the position of Hungarian literary fiction in the international scene. Although my topic is highly specific in terms of language and geographical area, these articles have wider implications as they lay bare the conditions of the circulation of literary works – in terms of cultural politics, economic and political power relations – from the periphery to the centre.
|
|---|