| Yhteenveto: | Kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksiä lapsen toimijuuden tukemisesta leikissä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös ymmärtää, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta näkee lapsen toimijuuden ja kuinka he tukevat sitä leikissä, sekä selvittää sen mahdollisia haasteita. Lisäksi haluttiin tarkastella, millaisia merkityksiä henkilöstö antaa Hannelandian koulutusprosessille.
Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tutkimuksena, johon haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen ammattilaista. Tutkimuksessa käytettiin teemahaastatteluja, joiden avulla pyrittiin selvittämään henkilöstön näkemyksiä tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö näkee lapsen toimijuuden aktiivisena osallistumisena leikkiin, jossa lapsi itse ohjaa leikkiä ja tekee päätöksiä. Toimijuus ei ole vain passiivista olemista, vaan aktiivista vaikuttamista leikin sisältöön. Henkilöstön rooli on tukea ja mahdollistaa lasten leikin kautta tapahtuvaa toimijuutta.
Tutkimus osoittaa, että tutkittavien näkemysten mukaan oppimisympäristöllä on huomattava merkitys lapsen toimijuuden tukemisessa. Hyvin suunniteltu ja monipuolinen oppimisympäristö rikastuttaa lasten mielikuvitusta, mutta toisaalta liian valmiiksi suunnitellun ympäristön nähdään voivan rajoittaa lasten luovuutta. Haastateltavien puheissa korostuu myös leikkiin heittäytymisen merkitys sekä lapsen että aikuisen näkökulmasta. Hannelandian koulutusprosessin merkitys nähdään myönteisenä niin henkilöstön ajattelutapoihin kuin käytännön työhönkin.
|
|---|