| description |
Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia opettajien (Tutkimus I n = 25, Tutkimus II n = 40, Tutkimus III n = 40) ja vanhempien (Tutkimus I n = 347, Tutkimus II n = 606, Tutkimus III n = 576) tuen ja lasten tehtäväsinnikkyyden (Tutkimus I n = 341, Tutkimus II n = 612, Tutkimus III n = 614) vastavuoroisia yhteyksiä varhaisessa alakouluiässä Liettuassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin kolme osa tutkimusta. Tutkimus I tarkasteli, kuinka opettaja–lapsi- ja vanhempi–lapsi -suhteiden laatu yhdessä ja vuorovaikutteisesti vaikuttavat lasten tehtäväsinnikkyyteen ensimmäisellä luokalla ja päinvastoin. Tutkimus II tarkasteli, kuinka opettajien ja vanhempien avun antamisen toistuvuus sekä positiiviset emootiot luokka- ja kotitehtävissä yhdessä ja vuorovaikutteisesti ennustivat lasten tehtäväsinnikkyyttä toisella luokalla ja päinvastoin. Tutkimus III tarkasteli opettajien ja vanhempien akateemisen tuen profiileja, jotka perustuivat auttamisen toistuvuuteen, positiivisiin emootioihin ja autonomian tukeen kolmannella luokalla sekä niiden yhteyksiä lasten tehtäväsinnikkyyteen toisen ja kolmannen luokan välillä. Tutkimuksissa I ja II käytettiin muuttujapainotteisia analyysimenetelmiä (eli ristiin viivästettyä paneelimallia ja yhdysvaikutusten testausta). Tutkimuksessa III käytettiin henkilökeskeistä analyysistrategiaa akateemisen tuen profiilien tunnistamiseen (latenttien profiilien analyysi). Tutkimuksen I tulokset osoittivat, että opettaja-lapsi- ja vanhempi-lapsi-suhteen laatu oli yhteydessä lasten tehtäväsinnikkyyteen. Ristiriitainen opettaja-lapsi-suhde ennusti lasten heikompaa tehtäväsinnikkyyttä. Sen sijaan lapset, jotka kokivat läheisyyttä kummassakin kontekstissa, osoittivat korkeampaa tehtäväsinnikkyyttä. Lasten tehtäväsinnikkyys ennusti positiivisesti myös läheisempää suhdetta opettajaan. Tutkimuksen II tulokset osoittivat, että opettajien ja vanhempien akateemisen tuen määrä ja laatu olivat kaksisuuntaisesti yhteydessä lasten tehtäväsinnikkyyteen. Opettajien ja vanhempien akateemisen tuen laatu (positiiviset emootiot) edisti lasten korkeampaa tehtäväsinnikkyyttä. Toisaalta opettajat ja vanhemmat tarjosivat useammin apua, kun lasten tehtäväsinnikkyys oli alhaisempi, ja vanhemmat reagoivat positiivisemmin, kun lasten tehtäväsinnikkyys oli korkea. Tutkimuksen III tulokset osoittivat, että opettajien ja vanhempien akateemisen tuen perusteella voidaan tunnistaa neljä erilaista profiilia, jotka perustuvat avun antamisen toistuvuuteen, positiiviseen vaikutukseen ja autonomian tukemiseen. Nämä profiilit erottuivat toisistaan etenkin opettajien positiivisten emootioiden perusteella. Tulokset osoittivat, että mitä sinnikkäämpiä lapset olivat, sitä todennäköisemmin he kuuluivat opettajien ja vanhempien akateemisen tuen profiileihin, joille ominaista oli vähäisempi avun määrä, autonomiaa tuettiin keskimääräisesti ja positiivisia emootiota koettiin enemmän. Lasten tehtäväsinnikkyyden lisääntyminen 2. ja 3. luokkien välillä oli yhteydessä lasten kuulumiseen opettajan ja vanhempien tukiprofiiliin, jolle on ominaista erityisen korkea opettajien positiivisten emootioiden taso. Väitöskirjan tulokset antoivat kokonaisvaltaisemman kuvan opettajien vanhempien ja lasten vastavuoroisesta kokemusten vaihtamisesta tuen ja lasten tehtäväsinnikkyyden suhteen. Vaikuttaa siltä, että lasten tehtäväsinnikkyyden kannalta tuen laatu voi olla tärkeämpää kuin sen määrä, mutta tehtäväsinnikkyyden vaikeudet näyttävät laukaisevan useammin opettajien ja vanhempien avun tarjoamisen. Tärkeintä on, että on osoitettu yksilöllisiä eroja siinä, miten lapset kokevat opettajien ja vanhempien antaman tuen, ja korostettu, että lapset kokevat suurempaa vaihtelua tuen suhteen koulussa kuin kotona, erityisesti opettajien ilon ja tyytyväisyyden osalta.
The present dissertation aimed to examine the bidirectional associations between teachers’ (Study I n = 25, Study II n = 40, Study III n = 40) and parents’ (Study I n = 347, Study II n = 606, Study III n = 576) support and children’s task persistence (Study I n = 341, Study II n = 612, Study III n = 614) in early primary school in Lithuania. To achieve this aim, three studies were conducted. Accordingly, Study I examined how teacher–child and parent–child relationship quality collectively and interactively contributed to children’s task persistence in Grade 1 and vice versa. Study II examined how teachers’ and parents’ help frequency and positive affect in academic settings, collectively and interactively within the context, predicted children’s task persistence in Grade 2 and vice versa. Study III examined teachers’ and parents’ academic support profiles based on help frequency, positive affect, and autonomy support in Grade 3 and its associations with children’s task persistence between Grades 2 and 3. Variable-oriented analysis strategies were used in Studies I and II (i.e., cross-lagged panel model and moderation). A person-oriented analysis strategy was used in Study III to detect academic support profiles (i.e., latent profile analyses). The results of Study I revealed that teacher–child and parent–child relationship qualities were related to children’s task persistence. A conflictual teacher–child relationship predicted lower task persistence in children. In contrast, children who experienced close relationships in both contexts showed higher task persistence. Children’s task persistence also positively predicted a closer relationship with the teacher. The results of Study II showed that teachers’ and parents’ academic support quantity and quality bidirectionally relate to children’s task persistence. Teachers’ and parents’ quality of academic support (positive affect) contributed to children’s higher task persistence. In contrast, teachers and parents offered more frequent help when children’s task persistence was lower, and parents responded with more positive affect when children’s task persistence was high. The results of Study III showed that four distinct teacher-parent academic support profiles can be identified based on their help frequency, positive affect, and autonomy support. These profiles were mostly distinguishable by teachers’ positive affect. The results showed that the more persistent children were, the more likely they were to belong to teacher-parent academic support profiles characterized by lower help, average autonomy, and higher positive affect. Improvement in children’s task persistence between Grades 2 and 3 was related to the children’s belongingness to the teacher-parent support profile, which is characterized by especially high teachers’ positive affect. Overall, the dissertation results provided a more holistic view of teachers, parents, and children’s reciprocal experience exchange regarding support and children’s task persistence. Seems that for children’s persistence, the quality of support might be more important than the quantity of support, however, struggles with persistence tend to trigger more frequent teachers’ and parents’ help. Most importantly, individual differences in how children experience support from teachers and parents have been demonstrated, highlighting that children experience greater variation in support at school than at home, especially regarding teachers’ joy and satisfaction
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Davolyte, Justina", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2025-03-28T10:48:55Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2025-03-28T10:48:55Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2025", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.isbn", "value": "978-952-86-0607-9", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "isbn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/101112", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "T\u00e4m\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjan tarkoituksena oli tutkia opettajien (Tutkimus I n = 25, Tutkimus II n = 40, Tutkimus III n = 40) ja vanhempien (Tutkimus I n = 347, Tutkimus II n = 606, Tutkimus III n = 576) tuen ja lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyden (Tutkimus I n = 341, Tutkimus II n = 612, Tutkimus III n = 614) vastavuoroisia yhteyksi\u00e4 varhaisessa alakoului\u00e4ss\u00e4 Liettuassa. T\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin kolme osa tutkimusta. Tutkimus I tarkasteli, kuinka opettaja\u2013lapsi- ja vanhempi\u2013lapsi -suhteiden laatu yhdess\u00e4 ja vuorovaikutteisesti vaikuttavat lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyteen ensimm\u00e4isell\u00e4 luokalla ja p\u00e4invastoin. Tutkimus II tarkasteli, kuinka opettajien ja vanhempien avun antamisen toistuvuus sek\u00e4 positiiviset emootiot luokka- ja kotiteht\u00e4viss\u00e4 yhdess\u00e4 ja vuorovaikutteisesti ennustivat lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyytt\u00e4 toisella luokalla ja p\u00e4invastoin. Tutkimus III tarkasteli opettajien ja vanhempien akateemisen tuen profiileja, jotka perustuivat auttamisen toistuvuuteen, positiivisiin emootioihin ja autonomian tukeen kolmannella luokalla sek\u00e4 niiden yhteyksi\u00e4 lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyteen toisen ja kolmannen luokan v\u00e4lill\u00e4. Tutkimuksissa I ja II k\u00e4ytettiin muuttujapainotteisia analyysimenetelmi\u00e4 (eli ristiin viiv\u00e4stetty\u00e4 paneelimallia ja yhdysvaikutusten testausta). Tutkimuksessa III k\u00e4ytettiin henkil\u00f6keskeist\u00e4 analyysistrategiaa akateemisen tuen profiilien tunnistamiseen (latenttien profiilien analyysi). Tutkimuksen I tulokset osoittivat, ett\u00e4 opettaja-lapsi- ja vanhempi-lapsi-suhteen laatu oli yhteydess\u00e4 lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyteen. Ristiriitainen opettaja-lapsi-suhde ennusti lasten heikompaa teht\u00e4v\u00e4sinnikkyytt\u00e4. Sen sijaan lapset, jotka kokivat l\u00e4heisyytt\u00e4 kummassakin kontekstissa, osoittivat korkeampaa teht\u00e4v\u00e4sinnikkyytt\u00e4. Lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyys ennusti positiivisesti my\u00f6s l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 suhdetta opettajaan. Tutkimuksen II tulokset osoittivat, ett\u00e4 opettajien ja vanhempien akateemisen tuen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu olivat kaksisuuntaisesti yhteydess\u00e4 lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyteen. Opettajien ja vanhempien akateemisen tuen laatu (positiiviset emootiot) edisti lasten korkeampaa teht\u00e4v\u00e4sinnikkyytt\u00e4. Toisaalta opettajat ja vanhemmat tarjosivat useammin apua, kun lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyys oli alhaisempi, ja vanhemmat reagoivat positiivisemmin, kun lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyys oli korkea. Tutkimuksen III tulokset osoittivat, ett\u00e4 opettajien ja vanhempien akateemisen tuen perusteella voidaan tunnistaa nelj\u00e4 erilaista profiilia, jotka perustuvat avun antamisen toistuvuuteen, positiiviseen vaikutukseen ja autonomian tukemiseen. N\u00e4m\u00e4 profiilit erottuivat toisistaan etenkin opettajien positiivisten emootioiden perusteella. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 mit\u00e4 sinnikk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 lapset olivat, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin he kuuluivat opettajien ja vanhempien akateemisen tuen profiileihin, joille ominaista oli v\u00e4h\u00e4isempi avun m\u00e4\u00e4r\u00e4, autonomiaa tuettiin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ja positiivisia emootiota koettiin enemm\u00e4n. Lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen 2. ja 3. luokkien v\u00e4lill\u00e4 oli yhteydess\u00e4 lasten kuulumiseen opettajan ja vanhempien tukiprofiiliin, jolle on ominaista erityisen korkea opettajien positiivisten emootioiden taso. V\u00e4it\u00f6skirjan tulokset antoivat kokonaisvaltaisemman kuvan opettajien vanhempien ja lasten vastavuoroisesta kokemusten vaihtamisesta tuen ja lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyden suhteen. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 lasten teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyden kannalta tuen laatu voi olla t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin sen m\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta teht\u00e4v\u00e4sinnikkyyden vaikeudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t laukaisevan useammin opettajien ja vanhempien avun tarjoamisen. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 on osoitettu yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja siin\u00e4, miten lapset kokevat opettajien ja vanhempien antaman tuen, ja korostettu, ett\u00e4 lapset kokevat suurempaa vaihtelua tuen suhteen koulussa kuin kotona, erityisesti opettajien ilon ja tyytyv\u00e4isyyden osalta.", "language": "fin", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The present dissertation aimed to examine the bidirectional associations between teachers\u2019 (Study I n = 25, Study II n = 40, Study III n = 40) and parents\u2019 (Study I n = 347, Study II n = 606, Study III n = 576) support and children\u2019s task persistence (Study I n = 341, Study II n = 612, Study III n = 614) in early primary school in Lithuania. To achieve this aim, three studies were conducted. Accordingly, Study I examined how teacher\u2013child and parent\u2013child relationship quality collectively and interactively contributed to children\u2019s task persistence in Grade 1 and vice versa. Study II examined how teachers\u2019 and parents\u2019 help frequency and positive affect in academic settings, collectively and interactively within the context, predicted children\u2019s task persistence in Grade 2 and vice versa. Study III examined teachers\u2019 and parents\u2019 academic support profiles based on help frequency, positive affect, and autonomy support in Grade 3 and its associations with children\u2019s task persistence between Grades 2 and 3. Variable-oriented analysis strategies were used in Studies I and II (i.e., cross-lagged panel model and moderation). A person-oriented analysis strategy was used in Study III to detect academic support profiles (i.e., latent profile analyses). The results of Study I revealed that teacher\u2013child and parent\u2013child relationship qualities were related to children\u2019s task persistence. A conflictual teacher\u2013child relationship predicted lower task persistence in children. In contrast, children who experienced close relationships in both contexts showed higher task persistence. Children\u2019s task persistence also positively predicted a closer relationship with the teacher. The results of Study II showed that teachers\u2019 and parents\u2019 academic support quantity and quality bidirectionally relate to children\u2019s task persistence. Teachers\u2019 and parents\u2019 quality of academic support (positive affect) contributed to children\u2019s higher task persistence. In contrast, teachers and parents offered more frequent help when children\u2019s task persistence was lower, and parents responded with more positive affect when children\u2019s task persistence was high. The results of Study III showed that four distinct teacher-parent academic support profiles can be identified based on their help frequency, positive affect, and autonomy support. These profiles were mostly distinguishable by teachers\u2019 positive affect. The results showed that the more persistent children were, the more likely they were to belong to teacher-parent academic support profiles characterized by lower help, average autonomy, and higher positive affect. Improvement in children\u2019s task persistence between Grades 2 and 3 was related to the children\u2019s belongingness to the teacher-parent support profile, which is characterized by especially high teachers\u2019 positive affect. Overall, the dissertation results provided a more holistic view of teachers, parents, and children\u2019s reciprocal experience exchange regarding support and children\u2019s task persistence. Seems that for children\u2019s persistence, the quality of support might be more important than the quantity of support, however, struggles with persistence tend to trigger more frequent teachers\u2019 and parents\u2019 help. Most importantly, individual differences in how children experience support from teachers and parents have been demonstrated, highlighting that children experience greater variation in support at school than at home, especially regarding teachers\u2019 joy and satisfaction", "language": "eng", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2025-03-28T10:48:55Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2025-03-28T10:48:55Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2025", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.publisher", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": null, "element": "publisher", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.ispartofseries", "value": "JYU Dissertations", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "ispartofseries", "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.haspart", "value": "<b>Artikkeli I:</b> Davolyte, J., Kiuru, N., Raiziene, S., & Silinskas, G. (2024). Children's task persistence in first grade : The role of parent-child and teacher-child relationships. <i>Early Childhood Research Quarterly, 68, 135-147.</i> DOI: <a href=\"https://doi.org/10.1016/j.ecresq.2024.04.010\"target=\"_blank\">10.1016/j.ecresq.2024.04.010</a>", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "haspart", "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.haspart", "value": "<b>Artikkeli II:</b> Davolyte, J., Kiuru, N., Raiziene, S., & Silinskas, G. (2023). Academic support from teachers and parents during grade 2 : Links to teacher perceived children's task persistence. <i>Learning and Individual Differences, 108, Article 102376. </i> DOI: <a href=\"https://doi.org/10.1016/j.lindif.2023.102376\"target=\"_blank\">10.1016/j.lindif.2023.102376</a>. JYX: <a href=\" https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93705\"target=\"_blank\"> jyx.jyu.fi/handle/123456789/93705</a>", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "haspart", "schema": "dc"}, {"key": "dc.relation.haspart", "value": "<b>Artikkeli III:</b> Davolyte, J., Kiuru, N., Raiziene, S., & Silinskas, G. (2024). Teacher-Parent academic support profiles : Links to Children\u2019s task persistence in Grades 2 and 3. <i>Contemporary Educational Psychology, 79, Article 102314.</i> DOI: <a href=\"https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2024.102314\"target=\"_blank\">10.1016/j.cedpsych.2024.102314</a>", "language": null, "element": "relation", "qualifier": "haspart", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Teachers\u2019 and parents\u2019 support in primary school and children\u2019s task persistence", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "doctoral thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:ISBN:978-952-86-0607-9", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Education and Psychology", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_db06", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author & University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "doctoralThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}]
|