| Yhteenveto: | Identiteetin muodostumisprosessi on olennainen osa elämää ja opiskelijat muodostavat minäkäsityksensä oppijoina oman pohdinnan ja ulkoisen palautteen kautta. Vieraiden kielten osaaminen on entistä tärkeämpää ja sitä arvostetaan suuresti. Lukivaikeuden omaaville opiskelijoille vieraiden kielten oppimisprosessi on kuitenkin erityisen haastavaa, koska he jäävät usein ilman tukea, mikä johtaa heikompaan itsetuntoon ja oppijaidentiteettiin. Huolimatta minäkäsityksen ratkaisevasta roolista motivaatiossa ja koulumenestyksessä, dysleksisten kieltenopiskelijoiden minäkäsitykseen liittyvä tutkimus on edelleen rajallista. Heidän kokemustensa ymmärtäminen on välttämätöntä tuen parantamiseksi kouluissa.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaisten dysleksisten yliopisto-opiskelijoiden minäkäsityksiä kielen oppijoina ja minäkäsitysten vaikutusta motivaatioon oppia kieliä. Tutkielmassa haastateltiin kolmea suomalaista yliopisto-opiskelijaa, joilla oli todettu aiemmin lukivaikeus. Opiskelijat olivat myös ottaneet osaa pakollisten kieliopintojen lisäksi vapaaehtoisiin vieraiden kielten opintoihin. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin. Data analysoitiin käyttämällä temaattista sisällön analyysia. Vastaajat kertoivat heidän minäkäsityksiinsä kielen oppijoina vaikuttaneen eniten diagnoosin saaminen, tuki koulussa ja sen puute sekä itsensä vertailu muihin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että monet tekijät ovat vaikuttaneet opiskelijoiden minäkäsityksiin kielen oppijoina. Vastaajat kertoivat, että heidän minäkäsityksensä kärsivät vieraan kielen opetuksen alettua, mutta kehittyivät positiivisempaan suuntaan myöhemmin. Suurin vaikutus minäkäsitykseen oli lukivaikeusdiagnoosin saaminen, joka auttoi vastaajia ymmärtämään omia vaikeuksiaan kielten opiskeluun liittyen. Heidän kielenoppimismotivaationsa kärsivät myös kohtalaisesti kieliopintojen vaikeudesta ja omien kykyjen epäilemisestä. Oppimismotivaatiota tehosti, se että vastaajat arvostivat vieraita kieliä paljon ja halusivat panostaa niiden opiskeluun. Suuri merkitys oli myös henkilökohtaisilla oppimisstrategioilla ja -työkaluilla, jotka sopivat paremmin heidän tapoihinsa oppia. Tutkielman tulokset osoittavat myös, että dysleksiset opiskelijat kokevat tarvitsevansa enemmän tukea vieraiden kielten opetuksessa. Tämä edellyttää erityisesti lukivaikeuden aikaisempaa diagnosointia ja tietouden lisäämistä lukivaikeudesta.
|
|---|