| Yhteenveto: | Medioiden representaatiot eli esitykset romaneista ylläpitävät syrjinnän muotojen jatkumista, sillä kielteiset kuvaukset vahvistavat haitallisia asenteita ja ennakkoluuloja. Kandidaatintutkielmassani selvitän ryhmäkeskustelun pohjalta, millainen uutismediasuhde 20–30-vuotiailla romaneilla on, miten he kokevat romanien representaation uutismediassa ja kuinka he samastuvat siihen. Vähemmistöjen representaatiota uutismediassa on tutkittu laajasti eri puolilla maailmaa, mutta romanien omia kokemuksia representaatiosta ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Tutkimus täydentää tätä aukkoa tarkastelemalla aihetta romanien omien kokemuksien näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin ryhmäkeskustelulla, johon osallistui kolme 20–30-vuotiasta romania. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, jonka pohjalta syntyi kuusi teemaa. Uutissuhdetta käsittelevät teemat ovat: "digisisältöjä aktiivisesti ja passiivisesti", "oma yhteisö ja muut kiinnostuksen aiheet" sekä "luottamus ja kriittinen lukutapa". Representaatiota tarkastellaan kahden teeman kautta: "median esitykset romaneiden silmin" sekä "stereotyyppisten kuvausten syitä ja seurauksia". Esityksiin samastumista käydään läpi yhden teeman, "heikko samastuminen", avulla.
Tutkielman avulla selvisi, että haastatellut romanit eivät juuri luottaneet mediaan ja kritisoivat sitä, ettei romaneita käytetä tarpeeksi lähteinä. He olivat tietoisia median stereotyyppisistä ja yksipuolisista esityksistä sekä pohtivat niiden syitä ja seurauksia. Lisäksi he kokivat median ylläpitävän vastakkainasettelu ”meidän” (valtaväestön) ja ”heidän” (romanien) välillä. Romanit eivät samastuneet median kuvauksiin juuri lainkaan, vaan he kokivat, että media ja yhteiskunta eivät ymmärrä romanien arkitodellisuuttaan.
|
|---|