| Summary: | Opettajan ammatti on jatkuvassa muutoksessa ympäröivän yhteiskunnan kehityksen myötä. Lisäksi kielitaidon merkitys kasvaa globalisoituvassa maailmassa ja kielenopetuksen rooli korostuu. Opettajan työtehtävät eivät enää rajoitu luokkahuoneen sisälle ja uudenlaista ammattitaitoa vaaditaan koko ajan (Aho 2011). Näin ollen aineenhallinta ei enää riitä täyttämään ”hyvän opettajan” määritelmää (Tileston 2003). Ammattitaitoa vaaditaan esimerkiksi luokkahuoneen, koulun, yhteiskunnan ja ammatillisen kehittymisen tasoilla (Bendtsen 2016). Täten opettajan koulutuksen merkitys ja sen kyky kouluttaa osaavia koulutusalan ammattilaisia korostuu.
Aiempi tutkimus kuitenkin osoittaa, että opettajan koulutuksessa on puutteita (Ruohotie-Lyhty 2012; Martin & Pennanen 2015). Lisäksi sen uudistaminen on hidasta, eikä näyttöä sen kehittämiseksi ole riittävästi (Kansanen 2011). Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, millaiset valmiudet koulutus tarjoaa kielten opettajan työhön ja mikä on työelämän rooli opettajan ammatillisessa kehittymisessä. Lisäksi tutkimus tarkastelee mahdollisia eroja eri koulutustaustan ja työkokemuksen omaavien opettajien välillä ja esittää ideoita koulutuksen kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla, johon vastasi 57 kielten aineenopettajaa ja kielten opetuksesta vastuussa olevaa luokanopettajaa. Laadulliset tulokset analysoitiin temaattisesti ja määrälliset tulokset SPSS:n avulla.
Tulokset osoittavat, että koulutus antaa hyvät valmiudet etenkin teoreettisesti, mutta puutteita esiintyy käytännön saralla. Vaikka harjoittelua ja pedagogisia opintoja pidetään hyödyllisinä, niiden määrä nähdään riittämättömänä. Näin
ollen suuri osa taidoista opitaan vasta työelämässä. Esimerkiksi erityispedagogiikkaa, luokanvalvojan tehtäviä tai yhteistyötä eri tahojen välillä ei tyypillisesti käsitellä opinnoissa. Näin ollen käytännön sisältöjen ja harjoittelun lisäämistä ehdotettiin koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi aineenopettajat korostivat didaktiikan näkökulmaa omissa opinnoissaan, kun taas luokanopettajat kieliopintojen sisällyttämistä omaan koulutukseensa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää etenkin opettajan koulutuksen kehittämiseen, jotta se antaisi paremmat valmiudet ammatin vaatimuksiin käytännössä. Jatkotutkimusta tulisi toteuttaa esimerkiksi tarkempien kehitysideoiden kartoittamiseksi opettajaopiskelijoiden näkökulmasta, sekä perehdytyksen kehittämiseksi opettajan uran alkuvaiheen tukemiseksi.
|
|---|