| Summary: | Tutkimuksen aiheena on asiakasturvallisuus perheenkokoajien näkökulmasta. Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston (Sosnet) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) määritelmän mukaan ”asiakasturvallisuudella tarkoitetaan palveluiden järjestämistä, tuottamista ja toteuttamista siten, että asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen sekä taloudellinen turvallisuus eivät vaarannu”. Perheenkokoaja puolestaan on Suomessa asuva, oleskeluluvan saanut henkilö, jonka perheenjäsenelle tai -jäsenille haetaan perhesiteen perusteella oleskelulupaa Suomeen. Tutkimus rajautuu koskemaan perheenkokoajia, joilla on pakkomuuttotausta. Toisin sanoen he ovat tulleet Suomeen esimerkiksi turvapaikanhakijoina, pakolaisina tai ihmiskaupan uhreina hakemaan kansainvälistä suojelua. Tutkin, millaisena asiakasturvallisuus näyttäytyy näiden perheenyhdistämistä hakeneiden ihmisten kerronnassa.
Tutkimus nojaa fenomenologiseen teoriaperinteeseen, jonka ytimessä on kiinnostus inhimillisen elämismaailman ja eletyn todellisuuden tutkimiseen. Fenomenologiassa keskitytään ilmiöiden tarkasteluun ja niiden jäsentämiseen käsitteiden avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten kokemuksiin. Tavoitteena ei ole yksinkertaisesti luetella, mitä ihmiset kokevat, vaan fenomenologisessa tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten he kokevat. Fenomenologiassa korostuvat yksilön ja yhteisön välinen vuorovaikutus, toisten ihmisten toimien vaikutus yksilön kokemuksiin, kokemusten kerroksellinen rakenne ja niiden ruumiillinen luonne.
Tutkimuksen aineistona on Suomen Akatemian rahoittaman projektin Perheestä erossa: Arkielämän rakentuminen erillään perheenjäsenistä aikana vuosina 2018–2020 kerätty haastatteluaineisto. Aineisto koostuu 38 haastattelusta, joissa on haastateltu Afganistanista, Irakista, Iranista, Somaliasta, Etiopiasta ja Pakistanista lähtöisin olevia ihmisiä. Haastatellut ovat olleet vähintään 16-vuotiaita pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleita henkilöitä, jotka ovat toivoneet perheidensä pääsevän Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Aineiston analyysissä käytän straussilaista grounded theory -menetelmää, jonka avulla etsin aineistosta perheenkokoajien asiakasturvallisuuteen liittyviä kategorioita.
Aineistosta löytyvät seuraavat asiakasturvallisuuden kategoriat: taloudelliset haasteet, konkreettiset uhat ja vaikeudet, henkinen huonovointisuus, sosiaaliset suhteet ja huono tiedonkulku. Nämä kategoriat kietoutuvat vahvasti yhteen. Tutkimustulosten perusteella näyttää, ettei asiakasturvallisuus perheenkokoajien näkökulmasta nykytilanteessa toteudu. Löytämieni kategorioiden pohjalta muodostan teoreettisen mallin perheenkokoajien asiakasturvallisuudesta. Mallin keskiössä on asiakasturvallisuus perheenkokoajan näkökulmasta. Tätä ydintä ympäröi hyvän tiedonkulun kehä, johon yhdistyvät saumattomasti taloudellinen, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus.
|
|---|