| Yhteenveto: | Johdanto: Tämä pro-gradu tutkielma tutki suolistomikrobiston koostumuksen ja lepoaineenvaihdunnan välistä yhteyttä liikuntaa harrastamattomilla ja harrastavilla naisilla. Suolistomikrobisto vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan esimerkiksi anaerobisen lepoaineenvaihdunnan kautta (Riedl et al. 2017). Muutamat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että tietyt mikrobit olisivat yhteydessä lepoaineenvaihdunnan määrään (Bahr et al. 2015; Kocelak et al. 2013; Mehranfar et al. 2023). Tämä tutkielma pyrki lisäämään tietoa suolistomikrobiston koostumuksen ja lepoaineenvaihdunnan välisestä suhteesta.
Metodit: 12 tutkimukseen valikoitunutta normaalipainoista naishenkilöä jaettiin liikuntaa har- rastamattomiin (n=4) ja liikuntaa harrastaviin (n=8) itse raportoidun liikunnan määrän perusteella. Kaikilta tutkittavilta määritettiin kehonkoostumus, lepoaineenvaihdunta sekä maksimaalinen hapenottokyky. Lepoaineenvaihdunta normalisoitiin kehon rasvattomaan massaan. Tutkittavia ohjeistettiin ottamaan ulostenäyte itsenäisesti. Suolistomikrobiston koostumuksen tilastolliset analyysit suoritettiin CLC Microbial Genomics Package ohjelmalla ja muut tilastolliset analyysit IBM SPSS Statistics 29.0.2.0 ohjelmalla. Lepoaineenvaihdunnan ja suolistomikrobiston välisiä korrelaatioita analysoitiin Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla. Tilastolliseksi merkitsevyydeksi asetettiin p<0,05.
Tulokset: Suolistomikrobiston analyysissä tunnistettiin yhteensä 7 pääjaksoa, 15 heimoa ja 73 sukua. Liikuntaa harrastamattomien ja liikuntaa harrastavien ryhmien välillä havaittiin eroja kahden heimon osalta: Christensenellaceae (FDR<0,001) ja Tannerellaceae (FDR=0,01). Lisäksi erottuivat kolme sukua: Christensenellaceae R-7 group (FDR=0,001), Parabacteroides (FDR=0,04) ja Ruminiclostridium 6 (FDR=0,04). Lepoaineenvaihdunnan ja mikrobiston välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ilman ryhmäjakoa. Kuitenkin liikuntaa harrastavilla havaittiin selkeä yhteys lepoaineenvaihdunnan ja pääjaksojen Firmicutes (rho=0,731, p=0,004) ja Bacteroidetes (rho=-0,838, p=0,009) sekä yhden suvun Bacteroides (rho=-0,778, p=0,023) välillä. Liikuntaa harrastamattomilla vastaavia yhteyksiä ei löytynyt.
Johtopäätökset: Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että liikuntaa harrastavien lepoaineenvaihdunta oli positiivisesti yhteydessä Firmicutes-pääjakson mikrobien ja negatiivisesti Bacteroidetes-heimon ja Bacteroides-suvun mikrobien määrän kanssa. Lepoaineenvaihdunnan ja suolistomikrobiston koostumuksen väliset korrelaatiot olivat osittain yhdenmukaisia ja osittain ristiriitaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa otettiin liikunnan määrä huomioon lepoaineenvaihdunnan ja suolistomikrobiston koostumuksen välistä yhteyttä tutkittaessa. Tulevissa tutkimuksissa tulisi käyttää suurempia otoskokoja, kerätä tietoa tutkittavien ruokavaliosta ja viimeaikaisista liikuntatottumuksista ennen ulostenäytteiden keruuta sekä huomioida naisilla kuukautiskierron vaihe lepoaineenvaihdunnan mittauksissa.
Introduction: This master ́s thesis aimed to examine the relationship between gut microbiota and resting energy expenditure and to analyze whether the relationship differ between non-exercised and exercised subjects. Gut microbiota influences host ́s energy expenditure through anaerobic resting energy expenditure (Riedl et al. 2017). There is some evidence that specific bacterial groups could correlate with the amount of resting energy expenditure (Bahr et al. 2015; Kocelak et al. 2013; Mehranfar et al. 2023). This master ́s thesis aimed to increase knowledge about the relationship between gut microbiota and resting energy expenditure.
Methods: 12 healthy normal weight women were accepted as subjects for this study. The subjects were divided into non-exercised group (n=4) and exercised group (n=8) based on a questionnaire about their physical activity status. Body composition, resting energy expenditure and maximal oxygen consumption were measured from all subjects. Resting energy expenditure was normalized to fat-free mass of the individual. Subjects were instructed to take the fecal samples independently. Statistical analyses concerning gut microbiota composition were conducted by using CLC Microbial Genomics Package. Rest of statistical analyses were carried out using IBM SPSS Statistics 29.0.2.0. Correlations between resting energy expenditure and gut microbiota were carried out by using Spearman’s correlation coefficient. Statistical significance was set at p<0,05.
Results: Gut microbiota composition was analyzed and a total of 7 phyla, 15 families and 73 genera were identified. Two families Christensenellaceae (FDR<0,001) and Tannerellaceae (FDR=0,01) as well as three genera Christensenellaceae R-7 group (FDR=0,001), Parabac- teroides (FDR=0,04) and Ruminiclostridium 6 (FDR=0,04) were significantly differing between the non-exercised and exercised groups. No significant correlations were found between gut microbiota and resting energy expenditure without group division. However, in the exercised group resting energy expenditure correlated positively with phylum Firmicutes (rho=0,731, p=0,004) and negatively with phylum Bacteroidetes (rho=-0,838, p=0,009) and genus Bacteroides (rho=-0,778, p=0,023). Resting energy expenditure values of the non-exercised subjects did not correlate with any of the examined gut microbiota.
Conclusion: The findings of this study indicate that resting energy expenditure of physically active individuals correlate positively with the abundance of Firmicutes and correlate negatively with the abundance of Bacteroidetes and Bacteroides. Correlations between resting energy expenditure and the examined gut microbiota were partly concordant and partly contradictory with previous research. This study was the first in which the physical activity status of the subjects was considered while studying the relationship between resting energy expenditure and the composition of gut microbiota. Future studies should include larger sample sizes, recorded diet and recent exercise habits before fecal sampling. They should also consider menstrual cycle phases when measuring resting energy expenditure in women. This thesis gives indicative results about the relationship between resting energy expenditure and gut microbiota composition.
|
|---|