| Summary: | Autti, A. & Luukinen, A. 2024. Aikuisten liikuntataustan yhteys työmuistiin ja kasvojen tulkitsemiseen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 40 sivua.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aikuisten liikuntataustan yhteyttä työmuistiin. Fyysisen aktiivisuuden yhteyttä kognitiivisiin toimintoihin, ja erityisesti työmuistiin, on viimeisten vuosien aikana tutkittu paljon. Tutkimustulokset fyysisen aktiivisuuden yhteydestä työmuistiin ovat kuitenkin olleet aiemmissa tutkimuksissa ristiriitaisia. Työmuistitehtävissä käytettiin lisäksi tunnepitoisia kasvokuvia, joiden yhteyttä onnistumisprosentteihin tutkittiin. Työssä haluttiin syventää tietoutta aiheeseen, jossa tulokset eivät ole olleet yhteneväisiä. Lisäksi kasvokuvilla voidaan tutkia eri liikunta- tai lajitaustojen mahdollisia eroavaisuuksia.
Työmuistitutkimukseen rekrytoitiin osallistujia kolmesta eri kategoriasta. Työmuisti voidaan ymmärtää lyhytkestoisena muistina, jota tarvitaan ongelmien älylliseen ratkaisemiseen. Kategoriat olivat joukkueurheilijat, yksilöurheilijat ja in-aktiiviset. Tutkimukseen osallistuvien tuli olla 18–35-vuotiaita perusterveitä ja oikeakätisiä henkilöitä. Lajitaustan omaavilla tuli olla vähintään viiden vuoden kokemus lajistaan ja lajia piti olla harrastanut aktiivisesti edellisen kolmen kuukauden aikana. Osallistujia mitattiin työmuistitehtävässä, jossa heille näytettiin neljä kertaa neljä -kokoinen ruudukko, jossa neljä ruuduista oli joko väritettynä ruskeaksi, tai täytetty kasvokuvin. Tehtävänä oli muistiin painamisvaiheessa muistaa ruudukko, ja tietää muistiin palauttamisvaiheessa oliko kuvio sama 90 asteen rotaationa sen palatessa takaisin kuvaruudulle. Työmuistitehtävän osioita oli yhteensä neljä. Ensimmäinen osio kesti noin viisi minuuttia, kolme muuta noin kymmenen minuuttia. Muuttujina tutkimuksessa käytettiin osumatarkkuutta sekä reaktioaikaa.
Tutkimuksiin osallistui yhteensä 44 henkilöä (in-aktiiviset = 15, joukkueurheilijat = 15, yksilöurheilijat = 16). Työmuistitehtävässä parhaiten pärjäsivät joukkueurheilijat (onnistumisprosentti keskiarvoltaan 87,3) ja heikoiten in-aktiiviset henkilöt (onnistumisprosentti keskiarvoltaan 84,7), mutta tilastollisesti ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroavaisuutta. Reaktioajoissa nopeimpia olivat yksilöurheilijat (keskiarvolla 2733 ms) ja hitaimpia in-aktiiviset (3095 ms). Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroavaisuutta. Liikuntatausta oli tutkimuksessa yhteydessä parempaan työmuistiin, mutta tilastollista merkitsevyyttä ei ollut.
Asiasanat: Liikuntatausta, työmuisti, kasvojen tulkitseminen
|
|---|