Diskursiivinen legitimaatio: Amazonin return to officen legitimointi mediassa

Pro Gradu -tutkielma pyrkii kriittisen diskurssianalyysin keinoin kartoittamaan Amazonin return to office -käytänteiden (RTO) eli toimistolle lähityöhön paluuseen pakottavien ohjeistusten käsittelyä yhdysvaltalaisessa uutisjulkaisu Business Insiderissa. RTO on laajalti mediahuomiota saanut ilmiö, jo...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Tuomola, Aku
Muut tekijät: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä University School of Business and Economics, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/100514
Kuvaus
Yhteenveto:Pro Gradu -tutkielma pyrkii kriittisen diskurssianalyysin keinoin kartoittamaan Amazonin return to office -käytänteiden (RTO) eli toimistolle lähityöhön paluuseen pakottavien ohjeistusten käsittelyä yhdysvaltalaisessa uutisjulkaisu Business Insiderissa. RTO on laajalti mediahuomiota saanut ilmiö, jossa erityisesti Yhdysvalloissa useat suuryhtiöt ovat velvoittaneet työntekijöitään palaamaan lähityöhön koronapandemian kokoontumisrajoitusten poistumisen myötä. Tutkimus toteutettiin verkkokauppajätti Amazonista, organisaation voimakkaimpiin ja kiistanalaisimpiin kuuluvien RTO-käytänteiden ja laajan mediahuomion vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja eritellä talouspainotteisessa mediajulkaisussa esiin nousevia keskeisiä diskursseja, analysoida näiden keskeisiä piirteitä Faircloughin kolmiulotteista diskurssianalyysin mallia hyödyntäen ja eritellä RTO:n legitimoinnissa tai delegitimoinnissa hyödynnettyjä diskursiivisia strategioita Siltaojan (2009) esittelemän mallin mukaisesti. Kriittisen diskurssianalyysin olennaisena osana on myös tunnistaa diskurssien syvempiä sosiokulttuurisia merkityksiä ja analysoida niissä esitettyjä ja konstruoituja valtarakenteita. Tutkimuksessa havaittiin aineistosta viisi keskeistä diskurssia, joiden legitimaatiossa ja delegitimaatiossa hyödynnetään jokaisen diskurssin kohdalla useampaa diskursiivista strategiaa. Tuloksista käy ilmi, että RTO:a tulisi tarkastella laajemmin valtarakenteita konstruoivana ilmiönä, sen ollessa kaikissa diskursseissa tunnistettu vallankäytön välineeksi. Tutkimuksen tulokset maalaavat myös uhkakuvaa työelämän tulevaisuudesta, tuomalla esille RTO:n merkityksen työntekijöiden autonomian purkamisessa, työnantajan auktoriteettiposition palautuksessa ja työelämän hierarkkisten valtarakenteiden jälleenrakennuksessa. Tulokset viittaavat myös RTO:n diskriminoivaan luonteeseen ja ilmiön kiistanalaisuuteen inklusiivisuutta korostavassa työympäristössä.