| Yhteenveto: | Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan työhyvinvoinnin diskurssien ja representaatioiden rakentumista ammattiliittojen jäsenlehdissä Tekijä ja Tehy. Tavoitteena on selvittää ja vertailla, millaisin tavoin työhyvinvoinnista kirjoitetaan ja miten ilmiötä kuvataan eri ammattialoilla sekä millaisia arvoja ja asenteita kirjotusten taustalta voidaan tunnistaa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisten diskurssien ja representaatioiden kautta työhyvinvoinnista kirjoitetaan ammattilehdissä? 2. Millaisia arvoja ja asenteita työhyvinvointia käsittelevät kirjoitukset välittävät?
Tutkielman aineistona toimii 26 artikkelia, joista puolet on kerätty Teollisuusliiton julkaisemasta Tekijä-lehdestä ja puolet sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn julkaisemasta Tehy-lehdestä. Teoreettinen viitekehys koostuu kriittisestä diskurssintutkimuksesta sekä systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta. Analyyissa hyödynnetään diskurssin ja representaation käsitteiden ohella erityisesti systeemis-funktionaalisen kieliteorian ideationaalista metafunktiota, jonka avulla tarkastellaan ammattilehdissä esiintyvien tekstien eksperientaalisia lausetyyppejä, kielellisiä osallistujarooleja, olosuhteita sekä laajemmin sitä, millaista kuvaa nämä kielelliset valinnat ilmiöstä rakentavat.
Tekijä-lehdessä aktivoituvia keskeisimpiä diskursseja olivat talousdiskurssi, johtamisdiskurssi sekä fyysisen työkyvyn edistämisdiskurssi. Tehy-lehden keskeisimpiä diskursseja olivat työyhteisödiskurssi,
työkuormitusdiskurssi sekä psyykkisen työkyvyn edistämisdiskurssi. Työhyvinvointia representoitiin lehdissä monitasoisena ilmiönä, joka rakentui Tekijässä mm. taloudellisena sijoituksena, turvallisuutena ja työnantajan vastuualueena, Tehyssä puolestaan psyykkisenä ja vuorovaikutuksellisena ilmiönä sekä työyhteisön vastuualueena. Työhyvinvoinnin merkitykset erosivat toisistaan ammattialoittain – Tekijässä taustalta heijastuvia arvoja olivat esimerkiksi tuottavuus ja tehokkuus, Tehyssä sen sijaan yhteistyö ja tasa-arvo. Tutkimustulokset laajentavat kuvaa siitä, miten mediassa kirjoitetaan työhyvinvoinnista ja kuinka ammattiliitot osaltaan ohjaavat työhyvinvointiin liitettyjä puhetapoja, stereotypioita ja yhteiskunnallista keskustelua.
|
|---|