| Summary: | Tässä tutkielmassa tutkin miten naisten asemaa rakennetaan toimijoiksi väkivallan uhriuden sijaan feministisen turvallisuustutkimuksen ja Naiset, rauha ja turvallisuus (WPS) -agendan avulla. Tutkimuksen taustalla on YK:n turvallisuus neuvoston päätöslauselma 1325. Erityisesti tutkielmani keskittyy Suomen kansalliseen toimintasuunnitelmaan Naiset, rauha ja turvallisuus 2023–2027, josta analysoin naisten toimijuuden näkymistä ja huomiointia.
Tutkimus on laadullinen ja siinä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysin teoreettisena viitekehyksenä toimii feministinen turvallisuustutkimus, joka tarjoaa kriittisen näkökulman turvallisuuteen, toimijuuteen ja sukupuolen merkitykseen. Aineisto koostuu Suomen kansallisesta toimintasuunnitelmasta päätöslauselma 1325:n toimeenpanemiseksi.
Tutkielmassa huomataan, että toimintasuunnitelma tunnistaa päätöslauselma 1325:n ja WPS-agendan kaksijakoisen tavoitteen suojelun ja toimijuuden lisäämisestä. Naisten asemaa sukupuolittuneen väkivallan uhreina käsitellään turvallisuusongelmana ja toimijuutta haittaavana tekijänä. Siirtymä suojelutarpeen ja uhridiskurssien korostamisesta on huomattavaa, vaikka toimintasuunnitelma ei erittele uhrikuvan muuttamisesta erilliseksi tavoitteeksi. Naisten toimijuutta pyritään lisäämään naisten osallisuuden ja sukupuolisensitiivisen näkökulman sisällyttämisellä. Toimintasuunnitelma nostaa esille myös moninaisuuden ja intersektionalismin käsitteet.
|
|---|