Alhaisen energiansaatavuuden yhteys rautastatukseen urheilijoilla

Tämä tutkielma kokoaa tutkimustietoa alhaisen energiansaatavuuden vaikutuksista elimistön rautastatukseen urheilijoilla. Alhaiseen energiansaatavuuteen ja erityisesti suhteelliseen energiavajeeseen liittyvä tutkimus on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi. Energiansaatavuuden mah...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Karttunen, Nelli
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/100461
Description
Summary:Tämä tutkielma kokoaa tutkimustietoa alhaisen energiansaatavuuden vaikutuksista elimistön rautastatukseen urheilijoilla. Alhaiseen energiansaatavuuteen ja erityisesti suhteelliseen energiavajeeseen liittyvä tutkimus on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi. Energiansaatavuuden mahdollisista vaikutuksista rautastatukseen on kuitenkin saatu ristiriitaista tietoa. Sekä heikko rautatila että suhteellinen energiavaje vaikuttavat kokonaisvaltaisesti suorituskykyyn sekä terveyteen. Aiheen tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan löytää keinoja riskissä olevien urheilijoiden tunnistamiseksi. Aikaisen diagnosoinnin ja hoidon avulla voidaan puolestaan ehkäistä negatiivisia vaikutuksia. Alhaisen energiansaatavuuden tutkimiselle haasteita asettaa muun muassa kultaisen standardin sekä tarkkojen raja-arvojen puuttuminen. Aiemmissa tutkimuksissa riittämättömän energiansaannin on havaittu vaikuttavan veren biomarkkereihin. Lisäksi rauta-aineenvaihduntaa säätelevää hepsidiinihormonia on ehdotettu alhaisen energiansaatavuuden merkkiaineeksi. Tutkielman kirjallisuushaku toteutettiin lokakuussa 2024 SportDiscus, Pubmed sekä CINAHL -tietokantoihin. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä seitsemän tutkimusta. Katsaukseen valikoitui kaksi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, kolme poikkileikkaustutkimusta, yksi kohorttitutkimus sekä yksi tapaussarjatutkimus. Kuudessa tutkimuksessa tutkittiin alhaisen energiansaatavuuden vaikutusta rautastatukseen veren biomarkkereiden avulla. Yhdessä tutkimuksessa rautastatuksen arviointi perustui tutkittavan itsearviointiin. Kirjallisuuskatsauksessa saadut tulokset osoittavat, että näyttö rautastatuksen biomarkkereiden käytöstä alhaisen energiansaatavuuden arvioinnissa on toistaiseksi riittämätöntä. Osassa katsauksen tutkimuksista saatiin aiempaa tutkimustietoa vastaavia tuloksia esimerkiksi hemoglobiinin osalta. Tuloksissa oli kuitenkin suurta hajontaa eikä niistä voida tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan saada tietoa alhaisen energiansaatavuuden vaikutuksesta rautastatukseen pitkällä aikavälillä. Aiheen tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan löytää objektiivinen keino mitata energiansaatavuutta.