| Yhteenveto: | Finnish intelligence underwent a significant transformation on June 1, 2019, with the introduction of the so-called intelligence laws, which greatly expanded the jurisdictions of Finnish intelligence authorities. Concurrently, oversight of these authorities was also strengthened. This transformation highlights the importance of examining the role of intelligence in contemporary Finnish society. Intelligence has been studied within the relatively young field of intelligence studies. In recent years, however, there has been increasing recognition of the need to consider intelligence in a broader societal context, including cultural factors. This approach, known as the study of intelligence culture, is gaining attention within the field. Additionally, the ethical dimensions of intelligence work have become an important subject of discussion among both scholars and members of the intelligence community. The Finnish intelligence system and related legislation were thoroughly debated in two plenary sessions of the Finnish Parliament: one prior to the enactment of the intelligence laws in 2018, and another in 2022, two and a half years after their implementation. The purpose of this Master's thesis is to analyse the views expressed by Members of Parliament in these sessions to gain insight into their perspectives on intelligence, intelligence culture, and its ethics. This qualitative study employs theory-driven content analysis. The study concludes that intelligence in Finland is conducted in strict accordance with laws and regulations, with respect for human rights. Furthermore, effective and credible oversight is essential. Intelligence is expected to prevent security threats while providing crucial information for decision-making, establishing itself as a key component of Finnish society and enhancing national security.
Suomalainen tiedustelu koki valtavan muutoksen 1.6.2019, kun voimaan astuivat ns. tiedustelulait, jotka lisäsivät merkittävästi suomalaisten tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksia. Samassa suhteessa myös tiedusteluviranomaisten valvonta lisääntyi. Muutoksen myötä on tärkeä tarkastella millainen rooli ja merkitys tiedustelulla on Suomalaisessa yhteiskunnassa nykypäivänä. Tiedustelua on tutkittu akateemisessa yhteisössä verrattain nuoren tiedustelututkimuksen tutkimusalan alaisuudessa. Viime vuosina tiedustelututkimuksen piirissä on noussut esiin näkemyksiä, joiden mukaan tiedustelun suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan olisi perusteluta tarkastella kokonaisvaltaisemmin ja ottaa huomioon myös yhteiskunnan kulttuurilliset piirteet tarkasteluun tiedustelua tutkittaessa. Tällöin voidaan puhua tiedustelututkimuksen tutkimusalaan kuuluvasta tiedustelukulttuurin tutkimisesta. Kulttuurillisten seikkojen lisäksi myös tiedustelun etiikan tutkiminen on noussut viime vuosina keskusteluun sekä akateemikkojen, että tiedusteluyhteisön jäsenien toimesta. Suomalaista tiedustelua ja tiedustelulainsäädäntöä käsiteltiin kattavasti kahdessa Eduskunnan täysistunnossa, joista ensimmäinen käytiin ennen tiedustelulakipaketin voimaan tuloa v. 2018 ja toinen v. 2022 noin kaksi ja puoli vuotta lakien voimaantulon jälkeen. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään näiden täysistunnoissa käytettyjen puheenvuorojen perusteella, millaisia näkemyksiä kansanedustajilla on tiedusteluun liittyen ja mitä suomalaisesta tiedustelukulttuurista sekä tiedustelun eettisyydestä voidaan näiden näkemyksien perusteella todeta. Tutkielma on laadullinen ja metodina käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkielman yhteenvetona todetaan, että Suomessa tiedustelua toteutetaan tarkasti lakien ja säädöksien mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Lisäksi on tärkeää, että tiedustelun lainmukaisuutta kyetään uskottavasti ja tehokkaasti valvomaan. Tiedustelulla odotetaan torjuttavan uhkia ja luotavan turvallisuutta yhteiskuntaan, mutta enenevissä määrin tiedustelun odotetaan myös tuottavan tietoa uhkista päätöksenteon tueksi. Suomessa tiedustelu on vakiinnuttamassa paikkaansa tärkeäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa tuottaen lisäarvoa poliittisille päätöksentekijöille tiedon tuottajana ja laajemmin koko yhteiskunnalle turvallisuuden lisääjänä.
|
|---|