| Summary: | Tämä tutkimus on kartoittava katsaus, jonka tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta on tehty ohjelmoinnin opiskelusta korkeakoulutasolla, kun tutkimusasetelmana on ollut koe- ja kontrolliryhmäasetelmaan perustuva opetuskokeiluinterventio, jonka tarkoituksena on vaikuttaa opiskelijoiden minäpystyvyyteen. Tutkimus on perusteltu, sillä aiheesta ei ole aiemmin tehty laajempaa kartoittavaa katsausta.
Aineistona käytettiin kymmentä englanninkielistä julkaisua, jotka valittiin ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Näissä tutkimuksissa hyödynnettiin joko kvasi-kokeellista tai kokeellista tutkimusasetelmaa minäpystyvyyden tarkasteluun opetuskokeilun yhteydessä. Aineisto kerättiin tietokannoista Scopus ja Web of Science sekä Google Scholarista.
Tutkimukseen valitut artikkelit luokiteltiin seuraaviin opetuskokeilun lähestymistapoihin: ryhmätyöskentelyinterventiot, oppiaineet tai lukujärjestyksen ylittävä opetusmuoto, vertaisohjaus ja palautteen antaminen sekä verkko-opetus ja itsearviointi. Tulosten mukaan ryhmätyöskentely paransi minäpystyvyyttä aina jossain määrin, mutta muutoksen voimakkuus riippui käytetystä ryhmätyöskentelymenetelmästä. Oppiaine- tai lukujärjestyksen ylittävä opetusmuoto vaikutti minäpystyvyyteen vain kohtuullisesti tai vaatimattomasti. Vertaisohjauksen yhteydessä käytetty jigsaw-ryhmätyöskentely lisäsi minäpystyvyyttä merkittävästi, kuten myös taitotasoon mukautettu sähköpostipalautteen antaminen.
Tutkimus tukee aiempien katsauksien havaintoja ja tuo esiin tutkimusaukon erityisesti pariohjelmoinnin vaikutuksesta minäpystyvyyteen. Vaikka minäpystyvyyden ja ohjelmoinnin yhteydestä on tehty runsaasti tutkimusta, kvasi-kokeelliset ja kokeelliset asetelmat ovat harvinaisia. Tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella tutkimuksen validiteettiuhkien vuoksi. Jatkotutkimukseksi suositellaan systemaattista kirjallisuuskatsausta tai -kartoitusta aiheesta.
|
|---|