| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia sisältöjä paikalliselle kulttuuriperinnölle annetaan ja millaisia opetusmenetelmiä kulttuuriperinnön opetukselle annetaan kaksivuotisen esiopetuskokeilun kokeilu- ja verrokkikuntien esiopetussuunnitelmissa. Tutkimuksen aineisto saatiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tutkimushankkeesta (ESKO) sekä suomalaisten kuntien verkkosivuilta valmiina aineistona ja se analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksissa ilmenee, kuinka kulttuuriperinnölle annettiin aineistossa sisältöjä neljän pääkategorian kautta: aineellinen kulttuuriperintö, kuten rakennukset ja paikat; aineeton kulttuuriperintö, kuten murteet, tarinankerronta ja musiikki; luonnonperintö, kuten perinnemaisemat; sekä sosiaalinen perintö, joka ilmeni yhteisön jäsenten kautta siirtyvinä perinteinä ja kokemuksina. Tulosten perusteella aineistossa käytettiin kulttuuriperinnön opetuksessa käytännönläheisiä, kokemuksellisia ja yhteisöllisiä menetelmiä, kuten ympäristön havainnointia, käytännön kokemuksia taiteen ja käsitöiden kautta, asiantuntijayhteistyötä sekä yhteisöllisiä projekteja, kuten tapahtumia ja työpajoja.
Tämä tutkimus tuo esiin, miten eri kuntien paikallinen kulttuuri näkyy esiopetuksessa ja kuinka sitä hyödynnetään lasten kasvatuksessa ja opetuksessa osana heidän kulttuuri-identiteettinsä rakentamista. Tutkimus tarjoaa myös syvempää ymmärrystä siitä, kuinka kulttuuriperintö voidaan yhdistää nykyaikaisiin opetusmenetelmiin ja kuinka se tukee lasten monikulttuurista ymmärrystä ja identiteettiä.
|
|---|