| Summary: | Palveluiden järjestämisen taustalla on ajatus täystyöllisyydestä. Poliittisena tavoitteena on, ettei kansalaisilla olisi tarvetta etuuksille tulevaisuudessa. Poliittiset päätökset kuvastavat sitä, kuinka pidämme huolta heikossa asemassa olevista ihmisistä. Kansallisten tavoitteiden lisäksi myös kuntien tarve ratkaista yksilöiden tilanteita kasvaa. Kuntien rahoitusvastuu on kasvamassa ja sen laajentamista selvitetään. Uudet työllisyysalueet ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2025. Edellä mainittujen seikkojen takia julkisten palveluiden käyttäjien ja vallan kohteena olevien henkilöiden kokemukset ovat tärkeitä.
Opinnäytetyössä on selvitetty vähimmäisetuuksilla elävien ihmisten kokemuksia julkisista palveluista. Aineiston saamiseksi tehtiin seitsemän teemahaastattelua, jotka analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Teoreettisena viitekehyksenä on valta, jonka muodoista opinnäytetyössä on keskitytty kurivaltaan ja harkintavaltaan. Haastatteluissa ei kysytty suoraan vallasta, mutta kokemukset julkisista palveluista nos-tivat esiin vallan ulottuvuuksia. Vastauksissa korostui haastateltavien käyttämä harkintavalta. Kurivallan alle alistuttiin tai hakeuduttiin jos sen nähtiin hyödyttävän omaa tilannetta. Kurivallasta kieltäydyttiin, jos palvelu arvioitiin hyödyttömäksi. Vastauksista oli tulkittavissa myös työntekijöiden käyttämää harkin-tavaltaa.
Yhtenä mielenkiintoisena havaintona voidaan pitää sitä, ettei yhteiskunnallisesta näkökulmasta tavoit-teen eli työllistymisen saavuttaminen yksilön kannalta välttämättä olekaan hyvä asia. Työllistyminen voi sisältää yksilölle riskejä. Tämä on oleellinen näkökulma huomioitavaksi, jos politiikalla halutaan saavuttaa pitkäaikaisia tuloksia ja aidosti yksilöiden hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.
|
|---|