Hur skriver sexorna på svenska? skriftliga språkfärdigheter i B1-svenska hos elever i årskurs 6 i Mellersta Finland

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomalaisen koulun kuudennen luokan oppilaat tuottavat tekstiä ruotsin kielellä. Tutkielmassa selvitettiin, mitkä piirteet luonnehtivat oppilaiden kirjoittamista B1-ruotsin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kiinnittämällä huomiota niihin kieliopin...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Katainen, Janina
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:swe
Published: 2025
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/100359
Description
Summary:Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomalaisen koulun kuudennen luokan oppilaat tuottavat tekstiä ruotsin kielellä. Tutkielmassa selvitettiin, mitkä piirteet luonnehtivat oppilaiden kirjoittamista B1-ruotsin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kiinnittämällä huomiota niihin kieliopin teemoihin, jotka aineistonkeruuhetkeen mennessä oli opiskeltu koulussa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka oppilaiden kielirepertuaarit näkyvät heidän tuottamissaan teksteissä. Tarkoituksena oli suhteuttaa oppilaiden taitoja opetussuunnitelman kirjallisen tuottamisen vaatimuksiin. Aineisto kerättiin helmikuussa 2024 Keski-Suomessa kahdessa koulussa teettämällä oppilaille kirjoitelmatehtävä. Yhteensä 64 oppilastekstiä analysoitiin käyttämällä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysi toteutettiin performanssianalyysin keinoin kiinnittämällä huomiota siihen, mitä opiskelijat jo hallitsevat kielessä sekä siihen mikä opiskelijoille on vielä haastavaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat oppilaiden kyvyn tuottaa tekstiä ruotsin kielellä ilman apuvälineitä. Suurin osa teksteistä oli sanamäärältään 30–59 sanaisia. Tekstit olivat luettavia ja sanoma välittyi. Oppilaiden monimuotoisista kielirepertuaareista teksteihin välittyi piirteitä suomen, englannin, saksan sekä espanjan kielistä. Oppilaat, joiden teksteihin välittyi piirteitä edellä mainituista kielistä, opiskelevat kyseisiä kieliä koulussa. Tyypillisimmin kielten vaikutus ilmeni yksittäisten sanojen hakemisena muista kielistä sellaisenaan, kirjoitusasultaan tai foneettiselta asultaan. Kieliopin osalta tutkittiin verbin preesens- ja perusmuotojen käyttöä sekä substantiivien määräisyyden hallitsemista erottamalla yksikön ja monikon sekä epämääräisen ja määräisen muodon toisistaan. Frekvenssit verbien ja substantiivien käytössä osoittavat, että oppilaat hallitsevat kyseiset koulussa opiskellut kielioppiteemat hyvin. Virheitä ilmeni tutkituissa kieliopin rakenteissa määrällisesti vähän verrattuna siihen, kuinka monesti oppilaat käyttivät rakenteita oikein.