| Summary: | Tässä tutkielmassa tarkastellaan mediakeskustelua ikäihmisten palveluihin kohdistuvista muutos- ja säästöpaineista hyvinvointialueiden kiristyvässä taloustilanteessa. Tavoitteena on tunnistaa, millaiset diskurssit mediakeskustelussa aktivoituvat ikäihmisten palveluista uutisoitaessa ja miten niitä perustellaan. Ikääntyneen väestön palvelutarpeen kasvun haasteisiin on kiinnitetty huomiota laajasti hallituksen ohjelmassa, ikäohjelmassa sekä laatusuosituksissa. Muutos- ja säästöpaineista on kirjoitettu toistuvasti mediassa, ja median uutisoinnilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Tämä tutkielma sijoittuu gerontologisen sosiaalityön alueelle, missä sitoudutaan ihmisoikeuksiin ja rakenteellisiin kysymyksiin. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi uutiskeskustelussa ikäihmisiin ja ikääntymiseen liittyviä asenteita ja peilata niitä sosiaalityön näkökulmasta ikäihmisten oikeuksiin. Ihmisoikeudet ja niiden turvaaminen ovat sosiaalityössä keskeisiä. Vallitseva taloustilanne ja kysymys resurssien oikeudenmukaisesta jakautumisesta tuovat väistämättä eettisen pohdinnan ajankohtaiseksi myös gerontologisessa sosiaalityössä.
Tutkielman aineistona ovat Ylen nettiuutisten 54 artikkelia aikavälillä 1.6.2023 – 31.8.2024. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Jürgen Habermasin kommunikatiivinen toimintateoria ja diskurssietiikka. Valittu näkökulma mukailee sosiaalisen konstruktionismin käsitystä tiedon rakentumisesta kielen kautta vuorovaikutuksessa. Diskurssien argumentointia tarkastellaan toimintateorian pätevyysvaatimusten näkökulmasta. Tutkielmassa sovelletaan kriittistä diskurssianalyysiä.
Tutkielmassa tunnistettiin neljä diskurssia. Talouden sopeuttamis- ja uudistamisdiskursseissa ikäihmiset nähdään menoeränä, ja palvelujen uudistaminen on organisaatiolähtöistä. Kehittämisdiskurssi huomioi myös iäkkäiden tarpeet, mutta kehittäminen näyttäytyy ristiriitaisena sen osalta, mitä tulisi kehittää. Oikeusdiskurssi asettuu vastustamaan muita diskursseja, koska se puolustaa iäkkäiden oikeuksia ja tuo esille inhimillisiä näkökulmia palveluiden kehittämiseen. Kaikki diskurssit tuottivat negatiivisen ja passiivisen kuvan ikäihmisistä, mikä voi vahvistaa syrjinnän eri muotoja. Tulosten perusteella ikäihmisten palveluun pääsy ja oikeuksien toteutuminen näyttää tulevaisuudessa vaikeutuvan. Uutiskeskustelussa sosiaalityön ääni puuttuu, minkä vuoksi näkökulma ikäihmisten oikeuksiin jää keskustelussa vajaaksi.
|
|---|