| Summary: | Opettaja vaikuttaa tutkitusti oppilaan koulunkäyntiä koskeviin uskomuksiin, kuten oppijaminäkuvaan. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, millainen merkitys opettajalla on alakoululaisen musiikilliselle minäkäsitykselle. Opettajan merkitystä tutkittiin arvioinnin ja palautteen, pedagogisten menetelmien ja opettaja-oppilassuhteen näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä on Kirsti Tulamon (1993) määritelmä musiikillisesta minäkäsityksestä.
Tämä laadullinen tutkimus pyrki vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Miten opettajan tekemä arviointi ja palautteen antaminen vaikuttavat oppilaan musiikilliseen minäkäsitykseen, 2) Miten opettajan pedagogiset menetelmät vaikuttavat oppilaan musiikilliseen minäkäsitykseen ja 3) Miten opettajan ja oppilaan välinen suhde vaikuttaa oppilaan musiikilliseen minäkäsitykseen? Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä (N = 5) erään koulun kuudennen luokan oppilasta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa oli strukturoidun haastattelun piirteitä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tulokseksi saatiin, että opettaja vaikuttaa oppilaan musiikilliseen minäkäsitykseen arvioinnin ja palautteen, pedagogisten menetelmien sekä opettaja-oppilassuhteen kautta, mutta vaihtelevissa määrin. Tuloksien perusteella tehtiin johtopäätös siitä, että formatiivisella arvioinnilla on merkittävä rooli oppilaan musiikillisen minäkäsitykselle. Erityisesti kannustavan ja rohkaisevan palauteen havaittiin olevan oppilaiden uskomuksille tärkeää. Pedagogisista menetelmistä toistuvat työskentelymenetelmät havaittiin olevan merkityksellisiä musiikilliselle minäkäsitykselle. Opetustyyleistä opettajajohtoisella opettamisella oli merkittävämpi rooli kuin dialogisella opettamisella.
|
|---|