Vammaisuuden diskurssit vammaispalvelulain uudistusta käsittelevissä mielipidekirjoituksissa

Tutkielmassani tarkastelen, millaista kuvaa vammaisuudesta palvelujärjestelmän kontekstissa tuotetaan Helsingin Sanomien vammaispalvelulain uudistusta käsittelevissä mielipidekirjoituksissa. Vammaispalvelulainsäädännön uudistus on ollut tuloillaan jo pitkän aikaa, ja uusi vammaispalvelulaki on tulos...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lääperi, Anni
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/100149
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmassani tarkastelen, millaista kuvaa vammaisuudesta palvelujärjestelmän kontekstissa tuotetaan Helsingin Sanomien vammaispalvelulain uudistusta käsittelevissä mielipidekirjoituksissa. Vammaispalvelulainsäädännön uudistus on ollut tuloillaan jo pitkän aikaa, ja uusi vammaispalvelulaki on tulossa voimaan 1.1.2025. Lakiuudistuksessa keskeinen ja haastava kysymys on ollut uuden lain soveltamisala. Kysymys uuden lain soveltamisalasta ja siitä, millaisena vammaisuus palvelujärjestelmän kontekstissa hahmotetaan, on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Tutkielmani tavoitteena on diskurssianalyysin keinoin tarkastella vammaispalvelulain uudistuksesta käytyä julkista keskustelua ja selvittää, millaisia diskursseja vammaisuudesta palvelujärjestelmän kontekstissa rakentuu. Aineistonani toimivat Helsingin Sanomissa aikavälillä lokakuu 2021 – elokuu 2024 julkaistut vammaispalvelulain uudistusta käsittelevät mielipidekirjoitukset. Kirjoituksia on 27 kappaletta. Aineiston analyysissä käytän menetelmänä diskurssianalyysiä. Tutkielman tuloksena aineistosta muodostui kuusi diskurssia: vammaisryhmien väliset erot - diskurssi, oikeusdiskurssi, vammaisuus yksilöllisenä palvelutarpeena -diskurssi, vammaisuus toiseutena -diskurssi, vammaiset vähemmistöryhmänä -diskurssi ja palvelujärjestelmän kokonaisuus edellä -diskurssi. Tutkielman keskeinen tulos on se, että vammaispalvelulainsäädännön uudistusta käsittelevässä julkisessa keskustelussa ei ole yksimielisyyttä siitä, millaisena vammaisuus palvelujärjestelmän kontekstissa hahmotetaan.