| Summary: | Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella koetun sosiaalisen ja sosioekonomisen aseman yhteyttä mielenterveyteen nuoruudessa. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia mielenterveyden osa-alueita yhteyttä selvittävissä tutkimuksissa esiintyi. Koettu sosiaalinen asema viittaa yksilön subjektiiviseen käsitykseen omasta asemastaan yhteisöissään ja ihmissuhteissaan. Koettu sosioekonominen asema heijastaa arvioita nuoren ja hänen perheensä taloudellisesta tilanteesta ja sen vaikutuksista. Näiden asemien ja mielenterveyden välisen yhteyden tutkimus on painottunut aikuisväestöön ja vain harvat tutkimukset ovat tarkastelleet tätä yhteyttä nuoruudessa. Näillä asemilla voi olla huomattava vaikutus nuoren mielenterveyteen. Suuri osa mielenterveyden häiriöistä saa alkunsa juuri nuoruudessa, jolloin yksilön kehitys on piirteiltään erityisen herkkä ja muovautuva ympäristön vaikutuksille. Nuoruusiän mielenterveyden tutkiminen on siten tärkeää, sillä mielenterveyden häiriöiden ehkäiseminen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen voivat tuottaa pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia yksilön elämään.
Kirjallisuushaku toteutettiin lokakuussa 2024 neljässä kansainvälisessä tietokannassa (CINAHL, Medline (Ovid), PsycINFO ja Scopus), ja se tuotti 302 hakutulosta. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän tutkimusta, joista neljä oli poikkileikkaus- ja kolme pitkittäistutkimuksia. Tutkimusten valintakriteerinä olivat koettu sosiaalisen ja/tai sosioekonominen asema, niiden yhteys mielenterveyden osa-alueisiin ja 11–19-vuotiaat nuoret. Tutkimuksissa käytettiin erilaisia mittareita ja menetelmiä koettujen asemien ja mielenterveyden määrittelyyn.
Kaikissa seitsemässä tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys koetun sosiaalisen ja/tai sosioekonomisen aseman ja mielenterveyden välillä. Koettua sosiaalista asemaa käsitelleissä tutkimuksissa havaittiin, että korkeampi koettu sosiaalinen asema oli yhteydessä parempiin mielenterveyden tuloksiin. Koettua sosioekonomista asemaa tarkastelleet tutkimukset osoittivat matalan koetun sosioekonomisen aseman liittyvän useimmiten heikompaan mielenterveyteen. Lisäksi yksittäinen tutkimus liitti keskiluokkaiseksi arvioidun koetun sosioekonomisen aseman suurimpaan riskiin mielenterveyden oireilulle. Tutkimusten välillä oli lisäksi huomattavia eroja mielenterveyden lopputulosmuuttujissa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella koettu sosiaalinen ja sosioekonominen asema ovat yhteydessä mielenterveyteen nuoruudessa. Kuitenkin menetelmien, kulttuuristen tekijöiden ja tutkimuskontekstien erot vaikuttavat tulosten yleistettävyyteen. Tulokset korostavat tarvetta huomioida yksilön henkilökohtaiset kokemukset mielenterveyden tukemisessa. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää syventää ymmärrystä siitä, miten erilaiset yksilölliset, kulttuuriset ja ympäristölliset tekijät vaikuttavat koetun sosiaalisen ja sosioekonomisen aseman sekä mielenterveyden väliseen yhteyteen.
|
|---|