| Summary: | Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää suomenkielisen kevyen musiikin laulusanoitusten tapaa representoida vieraita kulttuureja, kansoja ja uskontoja suomalaisille populaarimusiikin kuluttajille. Erittelen tutkimuksessa 1920–1960-luvun suomalaisten Afrikkaan ja Orienttiin sijoittuvien iskelmäsanoitusten kolonialistisia keinoja, joilla etäisiä paikkoja ja ihmisryhmiä on esitelty kuulijoille, ja jäljitän stereotyyppisten ihmis- ja luontokuvausten alkuperää aikakauden lehtiartikkeleista ja kirjallisuudesta. Tutkimukseni lähtökohtina ovat jälkikoloniaaliset teoriat, feministinen tutkimus ja identiteettiteoriat, joiden avulla puretaan länsimaiden ylemmyydentuntoista tapaa katsoa Afrikkaa ja Orienttia. Keskeisiä teoreetikkoja tutkimuksessani ovat Edward W. Said, Stuart Hall, Gayatri Chakravorty Spivak, Homi Bhabha, Sara Ahmed, Reina Lewis ja Fatima Mernissi. Eksotismin erittelyssä hyödynnän Roger Célestinin ja Victor Segalenin hahmotelmia eksotismin olemuksesta. Tutkimusaineistoni kostuu 245 laulusta, joissa kuvaillaan Afrikkaa tai Orienttia ja niiden luontoa ja asukkaita. Laulutekstien rasismi on paikoitellen, erityisesti 1930-luvulla, tietoisen hyökkäävää ja pilkkaavaa, ja esimerkiksi n-sanaa on käytetty estoitta myös arvottavana terminä. Joukossa on kuitenkin myös tekstejä, joiden rasismi ja toiseuttaminen ovat kätketympiä ja vaikeammin tunnistettavia. Tutkimuksessani analysoin rasismin, toiseuttamisen ja eksotismin ilmenemismuotoja ja vertaan toisiinsa laulujen tapoja kuvata Afrikan, Lähi-idän ja Aasian asukkaita. Tutkimuksen tehtävä on auttaa tunnistamaan populaarikulttuurin toiseuttavat ja eriarvoistavat käytännöt ja antaa keinoja ja sanoja menneisyyden ilmiöiden käsittelyyn silloinkin, kun käsiteltävät asiat ovat epämiellyttäviä, ahdistavia ja epäoikeudenmukaisia. Tätä kautta tutkimus toivottavasti saavuttaa yhden keskeisimmistä tavoitteistaan eli tarjoaa työkaluja toiseuttavien stereotypioiden ja rasismin purkamiseen.
The aim of this dissertation is to explore how Finnish popular music lyrics represent foreign cultures, peoples, and religions to Finnish popular music audiences. The study examines the colonialist methods used in Finnish popular song lyrics from the 1920s to the 1960s that depict Africa and the Orient, analyzing how distant places and groups of people were presented to listeners. Furthermore, it traces the origins of stereotypical portrayals of people and nature in the contemporary press and literature of the era. The study is grounded in postcolonial theories, feminist studies, and identity theories, which are used to deconstruct the Western superior way of viewing Africa and the Orient. Key theorists include Edward W. Said, Stuart Hall, Gayatri Chakravorty Spivak, Homi Bhabha, Sara Ahmed, Reina Lewis, and Fatima Mernissi. To understand the nature of exoticism, the concepts of Roger Célestin and Victor Segalen are applied. The research data consists of 245 songs that describe Africa or the Orient, their natural environments, and inhabitants. The racism in the lyrics of these songs is at times explicitly aggressive and mocking, particularly in the 1930s, with terms such as the n-word used unabashedly in evaluative contexts. However, the corpus also includes texts where racism and othering are more covert and harder to discern. The study analyzes manifestations of racism, othering, and exoticism, comparing the ways the songs portray the inhabitants of Africa, the Middle East, and Asia. The objective of this study is to help identify the practices of othering and inequality in popular culture and to provide tools and language to explore phenomena from the past, even when the topics are uncomfortable, distressing, or unjust. In doing so, the study aims to achieve one of its key goals: offering tools to dismantle othering stereotypes and racism.
|
|---|