| Summary: | Tutkielma jäsentää opiskeluhuollon kuraattoreiden relationaalista asiantuntijuutta. Tavoitteena on opiskeluhuollon kuraattoreiden asiantuntijuuteen liittyvien kokemusten ymmärtäminen sekä siihen liittyvän ajattelutavan jäsentäminen ja kuvaaminen. Tutkielman käsitteenä toimii relationaalisen asiantuntijuuden käsite (Edwards 2010). Tutkimuskysymys on, millaisia näkemyksiä opiskeluhuollon kuraattoreilla on relationaalisesta asiantuntijuudesta?
Tutkielman avulla saadaan empiiristä tietoa opiskeluhuollon kuraattorityön relationaalisen asiantuntijuuden jäsentymisestä opiskeluhuollon kuraattoreiden itsensä määrittelemänä. Tutkielma mukailee fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusotteen periaatteita (ks. Varto 1992, 85-92). Tutkielman aineistona toimii kolmella paikkakunnalla toukokuussa 2024 toteutetut fokusryhmäkeskustelut. (ks. Kuntsi ja Paavolainen 2019). Fokusryhmäkeskusteluun osallistui yhteensä 13 opiskeluhuollon kuraattorin tehtävissä esi- ja perusopetuksessa ja/tai toisella asteella toimivaa sosiaalihuollon laillistettua ammattihenkilöä.
Tutkielman analyysin lopputuloksena aineistosta paikantuu neljä teemaa, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen jäsentäen opiskeluhuollon kuraattoreiden relationaalista asiantuntijuutta. Teemat ovat asiakasymmärryksen välittäjä, osallisuuden edistäjä, opiskeluhuollon rakenteet ja yhteinen tieto.
Tutkielman tulosten perusteella opiskeluhuollon kuraattoreiden relationaalisen asiantuntijuuden jäsentymistä kuvaa organisaatioiden ja asiantuntijuuksien limittyminen, työskentelyn dialogisuus sekä yhteisesti muodostettu tieto. Relationaalista asiantuntijuutta syntyy ja kehittyy opiskeluhuollossa silloin, kun oppilaitokseen on muodostunut yhteistyötä ja toimijoiden osallisuutta ja keskinäistä luottamusta tukeva työskentelykulttuuri, jota myös toiminnanrakenteet, yhteiset suunnitelmat sekä johtaminen tukevat sekä ohjaavat.
Tulosten perusteella relationaalinen asiantuntijuus edellyttää toimijoilta oman asiantuntijuuden sanoittamista, toisen asiantuntijuuden arvostamista ja tunnistamista sekä ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja kohtaamisen taitoja.
Tulosten perusteella relationaalisen asiantuntijuuden rakentumiseksi keskeistä ovat myös toimijoiden tahto yhteistyöhön, toisten ymmärtämiseen sekä osallisuutta edistävään työskentelyyn. Tutkielmassa nousee esille, että opiskeluhuollon kuraattorit voivat toiminnallaan edistää opiskeluhuollon toimijoiden osallisuutta sekä välittää sosiaalityön asiantuntijoina asiakasymmärrystä muulle opiskeluhuollon toimijaverkostolle. Opiskeluhuollon kuraattorit myös tukevat asiakkaan osallisuutta sekä sitä kautta edistävät asiakaslähtöisyyttä laajemminkin opiskeluhuollon toiminnassa.
|
|---|