| Yhteenveto: | Tämä kandidaatintutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus siitä, miten yhteiskunnan
rakenteet ja asenteet vaikuttavat kehitysvammaisten osallisuuden rakentumiseen.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii Michael Oliverin (1983)
vammaisuuden sosiaalinen malli. Vammaisuuden sosiaalisen mallin perusajatuksena
on se, että vammaisuus on yhteiskunnan rakenteiden seurausta, eikä johdu yksilön
ominaisuuksista. Tutkielman aineistot koostuvat tieteellisistä julkaisuista, jotka
käsittelevät kehitysvammaisten osallisuutta.
Osallisuus on laaja käsite, joka tarkoittaa pääsyä osallistumaan yhteisön tärkeisiin
prosesseihin, sekä mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa. Osallisuuteen liittyvät
myös mahdollisuus päättää omaa elämää koskevista asioista.
Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kehitysvammaisten osallisuus on muuta väestöä
heikommalla tasolla. Tämä näkyi erityisesti kehitysvammaisten sosiaalisissa suhteissa,
itsemääräämisoikeudessa ja tukiverkostoissa. Keskeinen havainto oli, että
yhteiskunnan asenteet ja rakenteet vaikuttivat voimakkaasti siihen, miten
kehitysvammaiset pääsivät toteuttamaan osallisuutta.
|
|---|